Naisen asema

John Stuart Millin teos "Naisen asema" julkaistiin suomeksi.

Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja Aleksandra Gripenberg kirjoitti "Suomen naisen oikeustilasta". Hän totesi mm., että:

–­ "naiset voivat olla sanomalehtien vastaavina toimittajina ja julkaisijoina, mutta jälkimmäisiin toimiin ei hyväksytä naitua naista;

–­ voidaksensa harjoittaa lääkärintointa täytyy naisen anoa "vapautusta suku puolestaan";

–­ yliopistossa voi nainen eri luvalla olla dosenttina;

–­ postilaitoksessa voivat lesket ja na mattomat naiset samoilla ehdoilla kuin miehetkin tulla nimitetyiksi muutamiin virkoihin;

–­ vuoteen 1906 ei Suomen naisilla ollut oikeutta ottaa osaa lainsäätäjien vaaliin, vaikka hän maksoi veroja;

–­ Suomen nainen nauttii siis jo neljättä vuotta tärkeintä kansalaisoikeutta, jonka saavuttamiseksi naiset suurissa sivistysmaissa vielä turhaan taistelevat;

Siksi ovatkin silmiinpistävät ne lainkohdat, joita vielä on olemassa etenkin naidun naisen asemaa koskevissa asioissa, joissa naiselle ei myönnetä yhdenvertaisuutta miehen kanssa."¹