Kansallispuistot
Suojelusmetsäkomissioni, joka vuonna 1907 sai tehtäväkseen määrätä suojelusmetsäalueen Lapin tunturitienoilla, ehdotti mietinnössään, että koko niemeke suojelusalueesta Kolarin, Muonion, Kittilän ja Enontekiön rajoilla, eli alue Ylläs-, Pyhä-, Äkäs-, Pallasja Etelä-Ounastunturien ympärillä olisi yhtenä puistona. Toinen puisto tulisi Pyhätunturin alueelle Kemijärven ja Sodankylän rajoille.Kolmas kansallispuisto olisi Savinaja Oulankajoen laaksot Kuusamon ja Kuolajärven rajoilla. "Alue on maamme kauneimpia paikkoja. Useat joenuomat ovat syviä kuiluja, melkein Ameriikan cañon-laaksojen tapaisia. Sinne pääsee Paanajärveltä veneellä."
Lisäksi kruunun lunastama Kolin-alue Pielisjärven rannalla oli oikeastaan kansallispuistona, vaikkei siitä käytetykään sitä nimeä.
Tietosanakirja kertoi myös, että "Saarijärvellä on noin 1000 hehtaarin suuruinen kruununpuisto, jota jo hoidetaan erittäin hyvästi, kuten myöskin Korpiselän Punkaharjua Tolvajärvessä. Myös Imatran rannat, eräs metsä Korpilahdella ja joku pieni alue Uudellamaalla (Kirkkonummi) ovat aijotut kansallispuistoiksi."