Romanovit

Romanovien suvun 300-vuotista vallassa oloa juhlittiin 4. maaliskuuta.

Romanovien bojaarisuvun kantaisä lienee ollut muudan Andrej, joka 1340-luvulla oli Moskovan suuriruhtinaan palveluksessa. Eräs jälkeläisistä oli Roman Jurjevitsh, jonka tytär Anastasia oli naimisissa tsaari Iivana IV:n kanssa.

Tämä ja muutkin sukulaisuussuhteet Romanovien ja hallitsijasuvun välillä kohottivat ensinmainittujen arvoa.

Anastasian veljenpoika Fedor Nikititsh oli Rostovin metropoliitta. Hänen poikansa Mikael Fedorovitsh valittiin vuonna 1613 tsaariksi ja tuli Romanovien hallitsijasuvun kantaisäksi.

Hänen seuraajansa olivat Aleksej (1645-–­1676), Fedor (1676-–­1682), Pietari Suuri (1682-–­1725) ja Pietarin toinen puoliso Katariina I (1725-1727). Viimeinen suvun miespuolisia jäseniä Venäjän valtaistuimella oli Pietari II, Pietari Suuren pojanpoika (1727–­-1730).

Romanovien sukua olivat vielä tämän seuraajat Anna (1730-–­1740) ja Pietari Suuren tytär Elisabet (1741-–­1762), johon Romanovien suku sammui naisen puolelta. Annan pojasta tuli Pietari III (1762) ja tämän puolisosta Katariina II. Pietarin ja Katariinan pojasta tuli Paavali I (1796–­-1801).

Paavalin jälkeen hallitsijaksi tuli hänen poikansa Aleksanteri I (1801–­-1825).¹