Kasvissyönti

Suomen Vegetaarisen Yhdistyksen perustava kokous Salossa 3.Ã4.8.1913. Kuva: Museovirasto 7/10.1942.
Vegetarianismi on laajemmassa merkityksessä sellainen elämänsuunta, joka ruumiillista ja henkistä terveyttä päämääränään pitäen koettaa kaikessa noudattaa "luonnon" antamia ohjeita.
Vegetarianismin ohjelmaan siis ensi sijassa kuuluu kulttuurin mukana kehittyneen luonnonvastaisuuden vastustaminen. Se vaatii yksinkertaisia elämäntapoja, tehostaa raittiin ilman, auringonvalon ja luonnollisen ruumiinhoidon merkitystä, vastustaa varsinaisten nautintoaineiden, alkoholin, tupakan, kahvin, teen, jopa kaakaonkin y.m. käyttöä (näihin luetaan lihakin).
Ahtaammassa mielessä vegetarianismilla ymmärretään sitä elämänoppia, joka vaatii, että ihmisen on käytettävä ravinnokseen yksinomaan kasvikunnan suoranaisia tuotteita.1