Sotatila

Helsingin Keisarillinen palatsi sotasairaalana, keskellä kenraalikuvernööri ja rouva Seyn. Kuva: Museovirasto 143731.
Venäjän armeijan liikekannallepano tapahtui 29. heinäkuuta.
Suomen Suuriruhtinaanmaa sekä sen rannikkovesialue julistettiin sotatilaan 30. heinäkuuta. Turun Sanomien Lisälehti kertoi 31. heinäkuuta:
"Wiapori, Helsinki ja Wiipuri julistettu sotatilaan. Wiaporin linnoitusesplanaadi, johon kuuluu m.m. koko Helsingin kaupunki, on tänään julistettu sotatilaan. Niinikään on julistettu sotatilaan Wiipurin linnoitusesplanaadi, johon kuuluu m.m. Wiipurin kaupunki."
Saksa esitti 31. heinäkuuta uhkavaatimuksen Venäjälle ja Ranskalle. Seuraavana päivänä Saksa julisti sodan Venäjälle. Nikolai II antoi 2. elokuuta julistuksen sodan syttymisestä.
Itävalta-Unkari julisti 6. elokuuta sodan Venäjälle ja saksalaiset tuhosivat viisi päivää myöhemmin Bengtskärin majakan.
Vaasan läänin kuvernööri lähetti 20. elokuuta sanomalehtien toimituksille kirjeen, jossa hän ilmaisi huolestumisensa esiintyneestä "hallituksen ja sen alaisten viranomaisten toimenpiteitten arvostelusta".
Saksalaiset tuhosivat syyskuussa Bogskärin majakan ja löivät Venäjän 1. armeijan Masurian järvillä. Venäjän armeija karkotettiin Itä-Preussista, mutta se puolestaan voitti ItävaltaUnkarin joukot Galitsiassa. Saksan ja Itävalta-Unkarin joukot tunkeutuivat 4. lokakuuta Veikselille asti.
Papit siunasivat Venäjän armeijan joukkoja Hämeenlinnassa elokuussa.
Venäjän armeija voitti 20. lokakuuta Varsovan taistelun ja saksalaiset perääntyivät.
Turkin laivasto hyökkäsi 28. lokakuuta Mustallamerellä Venäjän satamiin. Sen seurauksena Venäjä, Iso-Britannia ja Ranska julistivat 5. marraskuuta sodan Turkille.
Saksalaiset miinoittivat 6. joulukuuta Porin ja Rauman satamien edustat, joiden puhdistaminen vaati lähes kolmen viikon ajan.
"2:sen Internationaalen johtajat ovat kapitalistien kanssarikollisia sodan teurastukseen." Sosialidemokraattisten työläisten pettymys oli suuri, kun työväenliike ei lupauksistaan huolimatta pystynyt estämään sotaa.