Siperia

Tietosanakirjassa ilmestyi artikkeli suomalaisista Siperiassa.

"Inkeristä maaorjuutta pakoon lähteneet suomalaiset perustivat vuonna 1802 Omskin kaupungista luoteeseen Ryzhkovan siirtolan, josta Länsi-Siperian muut suomalaiset siirtolat ovat saaneet kantaväestönsä.

Suomen suomalaisia alkoi Siperiaan saapua vuonna 1826, jolloin Suomesta ruvettiin Siperiaan lähettämään kuolemaan tuomittuja, pakkotyöhön armahdettuja pahantekijöitä sekä sellaisia irtolaisuudesta y.m. tuomittuja, jotka ennen rangaistusaikansa päättymistä pyysivät päästä Siperiaan uutisasukkaiksi.

Vuoteen 1888, jolloin Siperiaan lähettäminen Suomesta lopetettiin, Siperiaan oli toimitettu kaikkiaan 880 pakkotyöläistä sekä 2.356 uutisasukasta.

Muita Siperian siirtoloita ovat Bugene, Bojarka, Om-siirtola (jossa olevan suomalaiskylän nimi on Helsinki), Ashtshgul, Vernhe-Suetuk ja Turku.

Kaikkiaan oli suomalaisia vuonna 1914 mainituissa siirtoloissa arviolta noin 2.100.

Pääelinkeinona Ryzhkovassa, Bugenessa ja Bojarkassa on karjanhoito, Om-siirtolassa, Verhne-Suetukissa ja Ashtshegulissa maanviljelys (VernheSuetukin suomalaiset käyvät paljo töissä kultakaivoksissa) sekä Turussa kalastus ja karjanhoito.

Useimmissa siirtoloissa suomalaiset nykyään ovat hyvin toimeentulevia, jopa vauraitakin, ja myöskin henkinen ja siveellinen elämä on suomalaisten koulujen ja varsinkin Siperian suomalaisten papin ansiosta sangen tyydyttävällä kannalla.

Entiseen aikaan suomalaiset siirtolat olivat naapureiden keskuudessa yleensä pahassa maineessa; varsinki Om-siirtola oli huonossa huudossa juoppojen, murhamiesten ja hevosvarkaiden pesäpaikkana."