Muita aiheita...

Samuli Paulaharju: Heinäntekoa Suomussalmella. Kuva: Museovirasto 3490:2189.

Sisäinen muuttoliike

Suomessa ovat kaupungit ja etenkin pääkaupunki tärkein sisäänmuuttojen keskus. Vuosien 1881 ja 1912 välisenä aikana kaupungit voittivat muuttojen kautta noin 200.000 hengen lisäyksen.

Maaseudullakin teollisuusja liikekeskukset vetävät runsaasti muuttajia puoleensa, näin varsinkin Viipurin läänissä Kymin ja ylisen Vuoksen jokilaaksot.

Ulosmuuttoseuduista oli ennen tärkein Vaasan lääni, mutta sittenkuin siirtolaisuus siellä pääsi valtaan, ovat Kuopion ja Mikkelin läänit kehittyneet sisäisen muuttoliikkeemme tärkeimmiksi poismuuttoalueiksi.

Siirtolaisuus

Varsinkin viime aikoina on sivistysmaissakin (Yhdysvalloissa, Canadassa) alkanut syntyä erikoinen siirtolaislainsäädäntö, jolla tahdotaan estää epämieluisten siirtolaisainesten, kuten keltarotuisten, luvuntaitamattomien, keuhko-, silmäy.m. tauteja potevien y.m. maahanpääsy.

Samalla on tahdottu saada takeita siitä, ettei siirtolainen kohta joudu julkisen avustuksen varassa elämään, jota varten vaaditaan, että hänellä on määrätty rahasumma. Tällaisten rajoittavain määräysten luku on silminnähtävästi kasvamassa.¹