Viljapulaa
Sato oli jälleen poikkeuksellisen huono. Tämä johtui pitkästä talvesta, kuivasta alkukesästä ja aikaisesta hallasta. Kato oli pahin Kainuussa, missä nälkä oli vieraana edellisten vuosien tapaan. Pahin tilanteen kerrottiin olevan Kuusamossa, missä vain harvalla talolla oli laittaa jyviä pettujauhon sekaan. Huonot ilmat koettelivat myös eteläistä Suomea. Siellä oli kuitenkin viljaa varastossa edellisiltä vuosilta.
Maahan julistettiin viljan tuontikielto maaliskuussa. Kielto kuitenkin peruttiin, kun havaittiin että vuoden sadosta tulee huono. Sen sijaan annettiin viljan vientikielto. Koska valtion piti avustaa pohjoisen Suomen asukkaita, hallitsija määräsi perustettavaksi pitäjänmakasiineja varmuusvarastoksi. Edellisten vuosien viljalainat piti maksaa takaisin näihin paikallisiin varastoihin.
Viljan säästämiseksi rajoitettiin viinanpolttoa. Viinaa sai polttaa vain tiettyinä kuukausina ja vain rajoitetun määrän. Ruotsin lain suoma talonpoikien kotipoltto-oikeus jatkui muutoin ennallaan.1