Marraskuu
Väkijoukko seurasi sosialidemokraattisten kansanedustajien saapumista eduskunnan istuntoon 28.9.1917. Kuva: Museovirasto 202519.
V.I. Lenin. Kuva: Museovirasto.
Eduskuntavaalit pidettiin 1. ja 2. lokakuuta. Sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä eduskunnassa.
Ensimmäinen jääkärikomennuskunta ja aselähetys lähetettiin 27. lokakuuta kuljetuslaiva Equityllä Pohjanmaan rannikolle.
Eduskunta kokoontui 1. marraskuuta. Oli kulunut useita kuukausia ilman, että maassa oli toimivaa hallitusta. Valtataistelu kihtyi. Sosialidemokraatit antoivat Me vaadimme -julistuksen, jossa vaadittiin yhteiskunnallisia uudistuksia ja perustuslakia säätävän kansalliskokouksen kutsumista koolle.
Laittomuudet ja väkivaltaisuudet lisääntyivät. Joukko venäläisiä matruuseja vangitsi Lammin Mommilan kartanon omistajan Alfred Kordelinin ja useita muita. Lahden suojeluskuntalaisten saapuessa vapauttamaan vankeja Kordelin ja isännöitsijä P. Pettersson murhattiin. Suojeluskuntalaisten ja matruusien yhteenotossa kaatui ja haavoittui muutamia miehiä.
Suurlakkoa kohti
Senaatti ei halunnut alistua sosialistien painostukseen, vaan alkoi vahvistaa omaan asemaansa. Se antoi 8. päivä marraskuuta asetuksen, joka sisälsi muutoksia sen ohjesääntöön. Samana päivänä eduskunnan puhemiehistö ehdotti, että keisari-suuriruhtinaan käyttämä valta toistaiseksi uskottaisiin kolmejäseniselle valtionhoitajakunnalle. Sosialidemokraatit vastustivat ehdotusta. He pitivät sitä valtiokaappauksena. Sitä paitsi Venäjällä oli alkanut vallankumous, jota johtivat heidän liittolaisensa bolshevikit. Eduskunta päätti oikeiston äänin 106–90 antaa korkeimman vallan valtionhoitajakunnalle. Tämä elin jäi kuitenkin valitsematta.
Venäjän vallankumousjohtaja V.I. Lenin. Leninin johtamat bolshevikit aloittivat Venäjällä vallankumouksen 7. marraskuuta.
Suomen ammattijärjestön edustajakokous päätti esittää eduskunnalle uhkavaatimuksen, jonka mukaan eduskunnan oli käskettävä senaattia heti julkaisemaan kesällä hyväksytty valtalaki. SAJ:n uhkavaatimus esitettiin eduskunnalle 13. marraskuuta. Kun valtalakia ei hyväksytty, alkoi suurlakko 14. marraskuuta klo 0.00. Se lamautti maan kokonaan.
Eduskunta julistautui 15. marraskuuta äänin 127-–68 korkeimman vallan haltijaksi sosialistien, maalaisliittolaisten ja porvarillisten itsenäisyysmiesten äänin. Seuraavana päivänä eduskunta hyväksyi uudet kunnallislait: äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen. Ensimmäiset uuden lain mukaiset vaalit oli määrä pitää seuraavan vuoden maaliskuussa.
Suurlakko päättyi 19. marraskuuta kello 24.00. Lakon väkivaltaisuus jätti syvän jäljen kansalaisten mieliin. Sen aikana kuoli 34 ihmistä. Lehdissä ja ihmisten kertomuksissa väkivaltaa vielä liioiteltiin. Järjestysvalta ei ollut enää hallituksen käsissä.
Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto hylkäsi 12. marraskuuta äänin 18–8 suunnitelman aseellisesta vallankaappauksesta. Bolshevikit yllyttivät suomalaisia yhtymään omaan vallankumoukseensa.
Punakaarti hajoitti 17. marraskuuta Saksanniemeen Porvoon lähelle sijoitetun ratsupoliisiosaston, jonka miehistö sittemmin koottiin Lappajärvelle. Saksalainen sukellusvene toi samana päivänä Loviisan saaristoon kahdeksan suomalaista jääkäriä ja sotatarvikkeita. Näiden oli tarkoitus katkaista rautatieyhteys Venäjälle.
Viipurin läänin Pyhäjärvellä punakaartilaiset löivät 20. marraskuuta suojeluskuntalaiset yhteenotossa.