Suomalaiset
Tietosanakirjassa kartoitettiin Suomen väestötilanne: "Suomessa suomalaisia oli vuonna 1910 kaikkiaan 2.571.145 henkeä.
Venäjällä asuu suomalaisia Pietarin kaupungissa ja sen ympäristössä sekä Muurmannin rannikolla ja inkeriläisiä Inkerinmaalla. Suomalaisten lukumäärästä Venäjällä ei ole uudempia tietoja (Pietaria lukuunottamatta), mutta päättäen siitä, että vuonna 1897 suomalaisia Pietarissa ja sen ympäristössä oli 130.400, Muurmannin rannikolla noin 1.500, kaikkiaan noin 132.000 henkeä, lienee suomalaisia vuoden 1910 tienoissa Venäjällä ollut 175.000 henkeä.
Samuli Paulaharju: puuron keittäjä Pudasjärvellä. Kuva: Museovirasto 3490:2215.
Ruotsissa suomalaisia vuonna 1910 oli 25.268 henkeä paitsi siellä oleskelevia Suomen alamaisia, Norjassa 7.172, Pohjois-Ameriikassa noin 300.000, joista noin 28.000 Kanadassa, loput Yhdysvalloissa.
Suomalaisten lukumäärästä Etelä-Afrikassa, Etelä-Ameriikassa ja Austraaliassa ei ole minkäänlaisia tilastollisia tietoja.
Kaikkiaan lienee suomalaisten lukumäärä vuonna 1910 ollut noin 3.081.000.
Kansamme on sen puolentoista vuosisadan aikana, jonka kuluessa sen väestötilastollista rakennetta voidaan seurata, ollut suurten muutosten alaisena.
Ikäryhmityksessä esiintyy huomattavana piirteenä työkykyisten keski-ikäluokkien suhteellisen osuuden kasvaminen. Päinvastoin taas on viiteen nuorimpaan ikäluokkaan kuuluvien suhteellinen osuus koko väestöstä alentunut. Viime aikoina esiintynyt 15–60 vuotiaiden suhteellisen osuuden aleneminen on nähtävästi osaksi johtunut vanhusten luvun kasvusta.
Keskimääräinen elinaika vastasyntyneelle poikalapselle oli 1860-luvulla 36 vuotta ja tämän vuosisadan ensi vuosikymmenellä 45 vuotta.
Molempien sukupuolten välisessä lukumäärässä esiintyy naissukupuoli kyllä lukuisampana, mutta tämä lukuisammuus on kautta puolentoista vuosisadan ollut vähenemässä, joskin se sotaja katovuosien johdosta ajoittain on kasvanut.
Naimattomien luvun havaitaan olevan kasvamassa, naineiden osuuden koko väestöstä taas vähenemässä. Naimattomat ovat kaupungeissa lukuisammat kuin maaseudulla ja yleensä naimattomien suuri lisääntyminen viime aikoina näyttää olevan yhteydessä nykyaikaisen talouselämän kehityksen (naisten ammattityön) kanssa.
Se merkitys, mikä nyt kosketelluilla muutoksilla on väestön rakenteessa, on tietysti varsin moninainen ei ainoastaan kansamme vastaiselle taloudelliselle ja moraaliselle kehitykselle, vaan m.m. myöskin sen lisääntymiselle ja varttumiselle."