Koulutus
Helsingin yliopisto
Valtioneuvosto päätti 18. helmikuuta, että "Keisarillinen Aleksanderin-Yliopisto Suomessa" muutettiin "Helsingin yliopistoksi". Tarpeen mukaan asiakirjoihin merkittiin myös "Perustettu Turkuun vuonna 1640". Samalla lakkautettiin Venäjän kielen ja kirjallisuuden sekä Venäjän valtio-oikeuden ja Venäjän oikeushistorian professorinvirat.
Åbo Akademi
Turku sai lähes sadan vuoden tauon jälkeen jälleen yliopiston, kun Åbo Akademi aloitti toimintansa 15. tammikuuta ja vihittiin käyttöön 11. lokakuuta.
Tarton yliopisto
Joukko suomalaisia tiedemiehiä, mm. Lauri Kettunen, A.M. Tallgren, J.G. Granö, A.R. Cederberg ja Kalle Väisälä siirtyivät professoreiksi Tarton yliopistoon. Näin virolaiset turvasivat sen, etteivät virat joutuneet saksalaisille tiedemiehille.1
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkintoa uudistettiin. Uuteen ylioppilastutkintoon kuului kirjallisia kokeita sekä suullisia tutkintoja, jotka suoritetiin oppilaitoksissa.
Yksityiset oppikoulut
Asetus yksityisoppikouluista annettiin 18. maaliskuuta. Yksityisoppikoulut saivat valtionapua, jos ne täyttivät samat ehdot kuin valtionkoulut, mutta koulujen talous oli itsenäinen.
Lain perusteella Suomen kansalaisella oli oikeus perustaa yksityinen koulu tai kasvatuslaitos, ellei sen tarkoitusperä sotinut lakia ja hyviä tapoja vastaan. Koulun voi perustaa myös kannatusyhdistys tai kunta.
Yksityisoppikoulut olivat saman hallinnon ja valvonnan alaisia kuin valtion koulut, varsinkin jos ne halusivat myöntää todistuksia.