Irtolaiset
Irtolaiset
Irtolaiset olivat viranomaisten mielestä jatkuva riesa. Kun ihmisillä ei ollut kunnollista toimeentuloa, he yrittivät liikkua paikkakunnalta toiselle. Varsinkin edellisvuosien kadot saivat ihmiset liikkeelle Pohjois-Suomessa. Tämä oli kuitenkin kiellettyä. Jokainen ilman lupaa kuljeskeleva alamainen oli irtolainen. Miespuoliset irtolaiset, jotka saatiin kiinni, määrättiin pistettäväksi sotaväkeen. Tästä annettiin asetus 6. lokakuuta.
Irtolaisia oli koko maassa muutamia tuhansia, joista tavallisesti muutama sata oli kärsimässä lyhyempää tai pidempää rangaistusta joutilaasta elämästä.
Mustalaiset
Samanlaisena ongelmana pidettiin mustalaisia, joiden kiinniottamisesta ja rankaisemisesta annettiin myös uusi määräys:
"Julistus, niistä Wangius-Paikoista, joihin wanhat ja wialliset ymbäri Maakundaa kulkewaiset Mustalaiset eli Ziguenarit ja muut senkaldaiset pahanelkiset irtanaiset personat pitä kiinni pidettäwäxi lähetettämän.
Annettu St. Pietarborissa 16./28.9. 1812"