Säännöstely
Oy J.W. Enqvistin sulfiittiselluloosatehdas Lielahdessa. Kuva: Museovirasto 170175.
Näyteikkuna
Poikkeuksia 8 tunnin työpäivään jatkettiin ensi vuodeksi. Poikkeukset koskivat talonja tienrakennusta, metsätöitä, rautateitä, tullia, postia, sairaaloita ja vankiloita.
Kauppaja teollisuusministeriöön asetettiin 12. helmikuuta erillinen kauppaosasto valvomaan tuonnin ja viennin, sekä kotimaan kaupan säännöstelyä ja antamaan lupia tavaroiden tuontiin ja vientiin.Valuuttaneuvosto lakkautettiin samana päivänä ja sen tehtävänä ollut tuontilupien myöntäminen siirtyi kauppaosastolle.
Valuuttakaupan valvonta siirtyi valuuttakaupan tarkastajalle, jolle pankkien oli raportoitava yli 5.000 markan valuuttakaupoista, vaikka ylärajaa kaupalle ei muutoin enää ollut. Hallitus sai edelleen väliaikaisen oikeuden tarvittaessa rajoittaa valuuttakauppaa.
Elintarveministeriö lakkautettiin 1. maaliskuuta ja sen tehtävät siirtyivät Kauppa- ja teollisuusministeriölle. Sen alaisuudessa toimi mm. Valtion viljakonttori, jolle annettiin säännösteltyjen elintarpeiden tuonti. Tuonnista päätettäessä asia käsiteltiin viljavaraston komiteassa, johon kuului kauppiaiden, tuottajien ja kuluttajien edustaja.
Mallasjuomatehtaille määrättiin 18. maaliskuuta maksu niiden "silmälläpidosta" aiheutuvista kuluista.
Suomen Pankki vapautettiin 27. toukokuuta lunastamasta seteleitänsä kultarahalla. Jokainen oli velvollinen ottamaan maksuvälineenä vastaan Suomen Pankin seteleitä.
Valtioneuvosto päätti 8. syyskuuta, että valuuttakauppaa saavat harjoittaa 1. lokakuuta alkaen vain ne toiminimet, jotka saavat siihen erityisen luvan.
Suomen Pankin setelinanto-oikeutta nostettiin 30. joulukuuta. Maksimi sai olla nyt 1,5 miljardia markkaa yli kultakassan ja riidattomien ulkomaisten saatavien. Edelleen katteeseen sai laskea Suomen valtion velkakirjat, jotka olivat pankin hallussa.
Valtiovarainministeriö määräsi tämän vuoden verotuksessa noudatettavat markan kurssit.