Itä-Karjala
Kansainliiton neuvosto ilmoitti 14. tammikuuta olevansa valmis tutkimaan Itä-Karjalan kysymystä, mikäli neuvostohallitus antaisi siihen suostumuksensa.
Liikemies K.E.R. Tandefelt murhasi samana päivänä Helsingissä sisäministeri Heikki Ritavuoren, joka oli vastustanut suomalaisten värväämistä Itä-Karjalaan ja luvannut riisua aseista sieltä vetäytyvät joukot.
Toivo Antikaisen johtama suomalainen kommunistiosasto valloitti 20. tammikuuta Karjalan metsäsissien päämajan Kiimasjärvellä. Viimeinen aseellinen joukko pakeni 16. helmikuuta Itä-Karjalasta Suomen puolelle.
Joukko Itä-Karjalan taisteluihin osallistuneita suomalaisia ylioppilaita perusti Akateemisen Karjala-Seuran 22. helmikuuta. Seuran tarkoitus oli herättää suomalaiskansallista mieltä ja puolustustahtoa sekä Suomen heimon yhteyden tuntoa, auttaa ja kouluttaa maassa oleskelevia heimopakolaisia ja tukea heimokansojen kansallisia pyrkimyksiä.
Suomen ja Venäjän välillä tehtiin 1. kesäkuuta sopimus rajarauhan turvaamisesta. Siinä sopimuspuolet sitoutuivat estämään sellaisten joukkojen muodostamista, jotka aikovat hyökätä toisen sopimuspuolen alueelle, sekä niiden pääsyn rajan yli.