Vanha Suomi
Vanhalla Suomella oli pääosin luonnolliset rajat. Lännessä rajana oli Kymijoki, pohjoisessa Saimaan vesistö, idässä Laatokka ja Rajajoki, ja etelässä Suomen lahti. Charta öfver Wiborgs Län 1:800 000. Kansallisarkisto MH 158 (2 D 4/3). Kartta on tehty ilmeisesti vuonna 1816.
Viipurin kuvernementti, joka liitettiin vuoden alusta muuhun Suomeen, tunnettiin Venäjällä myös nimellä Vanha Suomi. Venäjä oli saanut alueen Ruotsilta sodan päätteeksi vuosina 1721 ja 1743. Kuvernementin asukkaat olivat lähes kaikki suomalaisia. Näille oli valloituksesta lähtien sallittu tunnustaa omaa uskontoaan ja alueella oli muusta Venäjästä erillinen kirkko ja koululaitos. Viipurissa oli huomattava saksankielinen vähemmistö, ja läänin hallintokieli oli saksa. Taloudellinen Vanha Suomi oli tullut yhä enemmän riippuvaiseksi Pietarista, missä tuhannet Karjalan kannaksen asukkaat työskentelivät. Läänin maatalouden tilaa pidettiin huonona, ja se oli riippuvainen Venäjältä tuotavasta viljasta. Asukasluku oli noin 200.000.
–
