Vapaa-aika
Suomen ensimmäinen radiokonsertti annettiin Nuoren Voiman Liiton messuilla tammikuussa Helsingissä. Lähetyspaikka oli lähitalossa ja konsertinantajana toimi gramofoni.
Tampereella aloitettiin säännölliset radiolähetykset marraskuun ensimmäisenä päivänä. Asema lähetti kolmena tai neljänä iltana viikossa lähinnä soittoesityksiä. Lähetykset olivat kuultavissa kaupungissa ja sen lähiympäristössä.
Musiikki
Kuplettilaulaja J. Alfred Tannerin mieliaiheina olivat viime aikoina erilaiset uudet verot.
Kulosaaren kasinolla esiintynyt kuoro joutui ylioppilaiden mielenosoituksen kohteeksi "mustalaispukuihin kätkeytyneenä tsaarin ryssälaumana". Ylioppilaslehdessä väitettiinkin, että musiikissa niin suosittu slaavilainen sentimentaalisuus olisi pohjimmiltaan "bolschevismia".
Hugo Huttusen Salonkitrio kiinnitti rummustonhoitajaksi saksalaisen Otto Reifensteinin ja muutti nimekseen "Huttusen alkuperäinen King Of Jazz" -orkesteri.
Elävät kuvat
Helsingissä esitettiin ulkomaista filmiä "Jazzsydäminen tyttö".
Suomen sosialidemokraatti kirjoitti Erkki Karun ohjaamasta filmistä Nummisuutarit, että "vaikka Kiven klassillinen teos filmissä puhenäyttämöön nähden menettääkin sanonnan kauneudessa ja räiskyvien vuoropuhelujen huumorissa, on niistä kuitenkin voitu säilyttää niin paljon, että esitys muodostuu nautittavaksi niillekin, jotka Kiveä eivät läheisesti tunne, puhumattakaan niistä, jotka hänet tuntien voivat näkemäänsä mielessään yhdistää Kiven mestarillisen sanonnan.
Suomalainen filmi Koskenlaskijan morsian huomattiin Ruotsissakin, missä ohjaaja Erkki Karua kutsuttiin Suomen Stilleriksi. "Mestarillisella tavalla on ohjaaja osannut sovittaa juoneen uskaliaat ja hurjat laskut kuohujen läpi. Vaahto pärskyy korkealle yli lautallaolojoiden, joka hetki näyttää siltä kuin he kulkisivat varmaa perikatoa kohden."
Iltalehti kirjoitti filmistä Kun isällä on hammassärky. Arvioijaa miellyttivät "siinä esiintyvät monet filmiteknilliset 'trikit' ja erikoiskuvailut, joita olemme tottuneet näkemään ainoastaan parhaissa ulkomaisissa tuotteissa".1
Kirjallisuus
Uusista kirjoista on mainittava Aino Kallaksen "Barbara von Tisenhusen",
Joel Lehtosen "Sorron lapset", Runar Schildtin "Den stora rollen", sekä F.E. Sillanpään "Enkelten suojatit" ja "Hiltu ja Ragnar". Rabbe Enckell julkaisi esikoiskokoelmansa "Dikter". Maria Jotunin "Arkielämää" julkaistiin saksaksi ja F.E. Sillanpään "Hurskas kurjuus" viroksi.
Suomeksi ilmestyi Eugéne Suen "Pariisin salaisuudet", jonka "räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista" olivat Arvostelevan kirjaluettelon mukaan sopimattomia kirjastoihin.2
Pesäpallon harrastus oli armeijassa ja suojeluskunnissa vilkasta. Lauri Pihkala sommitteli pelin amerikkalaisesta baseballista ja kotoisesta kuningaspallosta.