Puhelin

Suomen puhelinlaitoksen kehitys on suurimmaksi osaksi ollut yksityisen yritteliäisyyden ansiota.

Muutamat yksityiset puhelinyhtiöt ovat sekä taloudellisesti että teknillisesti kehittyneet aikamme korkeimpia vaatimuksia vastaavalle tasolle ja saaneet huomiota osakseen myös maamme rajojen ulkopuolella. Näistä on mainittava ensi sijassa Helsingin Telefoniyhdistys ja Etelä-Suomen Kaupunkienvälinen Telefoni Oy.

Valtion puhelinlaitoksen syntyminen maassamme johtui siitä, että Suomen tultua itsenäiseksi valtion haltuun joutui suuri määrä puhelinjohtoja, jotka Venäjän valtio oli rakentanut etupäässä sotatarkoituksia varten.

Valtio on ryhtynyt välittämään puhelinliikennettä useilla tärkeillä linjoilla. Yksityisten yhtiöiden ja valtion puhelinliikenteen välillä ei toistaiseksi ole syntynyt kilpailua, molemmille kun on riittänyt yltä kyllin työtä.

Kuitenkin on todennäköistä, että valtio vastedes tulee ulottamaan puhelinlinjansa yli koko maan sekä välittämään suuren osan eri paikkakuntien välisestä kaukopuhelinliikenteestä, samoin kuin kaiken ulkomaisen puhelinliikenteen. Viimeksi mainittua silmällä pitäen valtio suunnittelee yhdessä Ruotsin kanssa suoran puhelinyhteyden järjestämistä Helsingin ja Tukholman välille Turun ja Maarianhaminan kautta.¹