Sienet

Kauan on sienien käyttäminen ihmisen ravinnoksi ollut maassamme tuntematonta; varmaan suurimmassa osassa Suomea rahvas vielä nytkin ylenkatseellisesti puhuu moisesta "lehmän ruuan" käyttämisestä.

Viime aikoina mielipiteet ovat tässä suhteessa alkaneet muuttua. Varsinkin itäisen naapurimaamme esimerkki on vaikuttanut, että ennakkoluulot sienien nauttimista vastaan meilläkin vähitellen ovat väistymässä järkevämmän katsantokannan tieltä.

Itä-Suomessa sienien käyttö on levinnyt rahvaankin keskuuteen; säätyläispiireissä se jo useita vuosikymmeniä on ollut muuallakin tavallista.

Itä-Ranskassa, Tshekko-Slovakiassa, Unkarissa ja varsinkin Venäjällä sienet ovat köyhän kansan pääasiallisena ravintona syyskesällä ja syksyllä, jolloin niitä runsaimmin on saatavissa.

Sienien suuresta taloudellisesta merkityksestä saa käsityksen, kun mainitaan, että Ranskassa arvioitiin maanpinnan alla kasvavan herkullisen tryffelisienen vuotuinen kauppa-arvo 21 miljoonaksi kultamarkaksi.

Herkkusienet, joita Ranskassa ja Saksassa laajaperäisesti viljellään ja joita peltirasioihin suljettuna tuodaan meillekin, nousevat kauppa-arvoltaan varmaankin yhtä korkeaan summaan.¹