Työehdot
Suomen Ammattijärjestö, jossa oli lähes 50.000 jäsentä, oli perustamassa rakennustyöläisten ammattiliittoa sen alan työehtojen parantamiseksi.
Merimieslaki annettiin 8. maaliskuuta. Merimieheksi ei saanut ottaa neljäätoista vuotta nuorempaa mieshenkilöä, eikä lämmittäjän ja hiilenkantajan toimeen saanut käyttää alle kahdeksantoistavuotiasta. Alle kahdeksantoistavuotiasta naista ei saanut ottaa merimiestoimeen. Työsopimuksen oli oltava kirjallinen.
Työehtosopimuslaki annettiin 22. maaliskuuta. Laki tuli voimaan ensi vuoden alusta.
"Työehtosopimus on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteessa muuten on noudatettava.
Sopimus voidaan tehdä joko määräajaksi tahi irtisanomisen varaan taikka myös, edes irtisanomisajasta mitään määräämättä, toistaiseksi voimassa olevaksi."
Laki merimiesten työajasta annettiin 26. huhtikuuta: "Kun alus on matkalla, joka tavallisissa oloissa vaatii siltä vähintään kahdentoista tunnin keskeytymättömän kulun, on muiden kuin päällystöön ja keittiöväkeen kuuluvien merimiesten laivatyö jaettava vahtivuoroihin." Laissa mainittiin poikkeuksina lukuisia alustyyppejä, joita määräykset eivät koskeneet.
Poikkeuksia 8 tunnin työajasta jatkettiin edelleenkoskemaan ensi vuotta.
Ammatinvaaralta suojelemiseksi valtioneuvosto antoi 30. joulukuuta teollisille työpaikoille järjestysohjeita, jotka tulivat voimaan 1.4.1925. Ohjeet koskivat:
- – sahalaitoksia ja lautatarhoja,
- – puunjalostustehtaita,
- – puuhiomo- ja paperitehtaita,
- – sulfiittiselluloosatehtaita,
- – sulfaattiselluloosatehtaita ja niiden tal teenottamislaitoksia,
- – tulitikkutehtaita,
- – rättien lajitteluja revintätyötä,
- – kehruuja kutomatehtaita, sekä
- – keramiikkateollisuutta.