Naiset
Laki naisen kelpoisuudesta valtionvirkaan annettiin 23. huhtikuuta:
"Nainen voidaan, jäljempänä mainituilla rajoituksilla, nimittää jokaiseen valtion virkaan tai toimeen.
Naisen kelpoisuudesta evankelisluterilaisen ja kreikkalaiskatolisen kirkon virkoihin, toimiin tai tehtäviin on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
Asetuksella voidaan säätää, että määrättyihin virkoihin tai toimiin, joita niihin kuuluvien virkatointen laadun vuoksi voi asianmukaisesti hoitaa vain joko miestai naispuolinen henkilö, saadaan nimittää ainoastaan joko toista tai toista sukupuolta olevia.
Naimisissa oleva nainen, joka ei hallitse koko omaisuuttaan, ei saa olla virassa tai toimessa, johon kuuluu yleisen tai yksityisten varojen hallussapito, ellei hänen miehensä ole sitoutunut niissä avioliiton aikana ehkä syntyvästä vajauksesta vastaamaan niinkuin omasta velastaan. Sellaisen sitoumuksen vanhentumisaika alkaa vasta avioliiton purkautumisesta.
Mitä naisen kelpoisuudesta valtionvirkaan on voimassa, sovelletaan vastaavasti naisen kelpoisuuteen julkiseen tehtävään.
Lakia sovelletaan myös sellaisiin kunnan virkoihin, joiden haltijat valtionviranomainen nimittää tai vahvistaa toimeensa."
Asetus, joka sisälsi täydentäviä säännöksiä naisen kelpoisuudesta valtionvirkaan annettiin 23. huhtikuuta.
Asetuksessa lueteltiin ne virat, joissa viranhaltijan tuli olla vain joko miestai naispuolinen henkilö.
Viranhaltijan tulee olla miespuolinen mm. seuraavissa viroissa:
- – ulkoasiainministeriön kanslia-, osasto- ja jaostopäällikkönä sekä jaostosihteerinä,
- diplomaattisena- ja konsuli-edustajana vieraassa valtiossa,
- lähetystön ja konsulinviraston sihteerinä sekä lähetystönavustajana;
- – kihlakunnan-, raastuvan ja maan jako-oikeuden puheenjohtajana,
- – maaherrana,
- lääninsihteerinä, vara-lääninsihteerinä
- – aluemetsänhoitajana.