Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Vapaa-aika :: 1931 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Vapaa-aika

Musiikki

Professori Ilmari Krohn kirjoitti Suomen Musiikkilehdessä otsikolla "Onko jazzilla taiteellista arvoa?".

Hänen mukaansa

"jazzimusiikki vain paljastaa esille sen säädyttömyyden, mikä pohjimmalta kätkeytyy sen säestämiin tanssiliikkeisiin."

Krohn kysyikin, että "tarvitaankohan tervehenkisen taiteen puolesta ehkä jonkinmoista 'Lapuan liikkeen' tapaista myrskyn suhahdusta lakaisemaan syrjään jo ylen röyhkeäksi paisunutta rämesävelten räminää".1

Iskelmälaulajat puolestaan ottivat kantaa kieltolakiäänestykseen:

Esa Nummenkiven levyllä kuultiin "Ryyppymiesten valssi" ja Matti Jurvan levyllä on "Hiljaisen humalaisen nuhtelu". Jurva teki myös "Fordivalssin".

Suosittuja uusia lauluja olivat myös "Sulamith", "Muistan sua Elaine", "Kivikauden mies" ja Rafu Ramstedtin "Balladi Rosvo-Roopesta".

Monille levyille aiheet oli haettu aika kaukaa: "Pariisin kattojen alla", "Tervehdys Volgalta", "Himalaja", "Yö Venetsiassa" ja "Yö Altailla".

Elokuvat

Aikakone on elokuvauskone, joka ottaa tuokiokuvia paljon taajempaan kuin tavalliset elokuvauskoneet. Kun aikakoneella otettu kuva esitetään tavallisella nopeudella, niin kuvattu liike näyttää tapahtuvan todellista paljon hitaammin, toisin sanoen, liikkeeseen kuluva aika näyttää pidennetyltä.

Charles (Charlie) Chaplin (s. 1889) on amerikkalainen elokuvanäyttelijä ja ohjaaja. Chaplinin maailmanmaineen saavuttanut tyyppi, jonka hän on esittänyt yhä uudestaan, on sekoitus herraa ja jätkää. Chaplinin komiikassa on mekaanisten liikkeiden ja aitoamerikkalisen liioittelun ohella älyä ja tunteellisuutta. Hänen ohjaajasaavutuksistaan mainittakoon Kultakuume ja Sirkus.2

"Äänielokuva on vallannut maailman. Kauan on meillä saatu kuitenkin tyytyä vain vieraiden elokuvaviserryksiin. Nyt on ensimmäinen kotimainen äänielokuva ilmestynyt." Näin mainostettiin elokuvaa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin.

Elokuva Sano se suomeksi perustui suurelta osin musiikkiin ja laulajina olivat mm. Georg Malmstén ja Ture Ara.

Kirjailija Mika Waltarin mukaan elokuva Laveata tietä oli

"nuorten ihmisten tekemä, ja tietysti siinä on nuoruuden tavallisia ylihyppyjä Tugain neekeripalvelijasta eräisiin naiveihin keskusteluihin asti".

Elokuvassa Jääkärin morsian teki ensiesiintymisensä valkokankaalla nuori Tauno Brännäs, jonka sankari oli "vaatimattoman miehekäs ja miellyttävä".3

Kuvitetut viikkolehdet tekivät kauppansa ja lehdenmyyjillä riitti asiakkaita. Myyntikärryissä vielä mainostettava "Iltalehti" ei enää ilmestynyt.

Kirjallisuus

Uutta suomalaista kirjallisuutta oli Rabbe Enckellin "Vårens cistern", Jarl Hemmerin "En man och hans samvete", Uuno Kailaan "Uni ja kuolema",

Sakari Pälsin "Ja sitten äitini antoi minulle tukkapöllyä", Kaarlo Sarkian "Velka elämälle", Maila Talvion "Itämeren tytär II", Heikki Toppilan "Päästä meitä pahasta" ja Emil Zilliacuksen "Templet".

P.G. Wodehousen "Kesäinen rajuilma" julkaistiin suomeksi, mutta

"oudolta tuntuu, että englantilaiseen hienostoon kuuluvien henkilöiden puhekieli –­ olkoonpamiten huolimatonta ja 'nykyaikaista' tahansa –­ on käännetty suomalaiseksi sakilaiskieleksi".

Kuvanveistäjä Mauno Oittisen mallina istui kirjailija F.E. Sillanpää, jonka uusin teos oli "Nuorena nukkunut". Sillanpään kirjoja oli käännetty jo espanjaksi, ranskaksi, ruotsiksi, tanskaksi ja viroksi.4

  1. Vesa Kurkela: Musiikkifolklorismi & järjestökulttuuri.
  2. Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901-1982. Iso tietosanakirja, 1931.
  3. Suomen kansallisfilmografia I.
  4. Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia. Eija Eskola: Rukousnauha ja muita romaaneja. Sulo Haltsonen –­ Rauni Puranen: Kaunokirjallisuutemme käännöksiä.