Rakennussääntö
Asemakaavalain nojalla annettiin 29. tammikuuta rakennussääntö, joka tuli voimaan heti.
Rakennussääntö sisälsi selventäviä säännöksiä asemakaavan laatimisesta, tonttijaosta, asemakaavantakaisista alueista, paikallisten rakennusjärjestysten laatimisjärjestyksestä, kunnallisten viranomaisten tehtävistä asemakaavaja rakennustoimen alalla sekä asemakaavoittamiseen ja rakentamiseen kohdistuvan julkisen valvonnan järjestämisestä.
Heinrich Iffland: Pyöreä torni ja Viipurin kauppatori. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo, SML 212.
Rakennussääntö ei koskenut ainoastaan kaupunkeja ja kauppaloita, vaan siihen sisältyi maaseutuakin koskevia säännöksiä:
"Tontti, josta talo on palanut tai purettu, on viipymättä niin järjestettävä, ettei se ympäristöä rumenna.
Tulenkestämättömästä aineesta ei saa rakentaa kahta kerrosta korkeampaa rakennusta.
Jokaiselle rakennetulle tontille on laitettava tarpeellinen määrä käymälöitä.
Maistraatin tulee valvoa, ettei historiallisesti tai taiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvia turmella ja että ne rakennukset, jotka sellaisten rakennusten läheisyyteen rakennetaan, sopeutuvat näihin taikka eivät muotonsa tai kokonsa puolesta häiritse kokonaisvaikutusta.
Jos on pelättävissä, että rakennussäännön soveltaminen määrättyyn asemakaavoitettuun alueeseen saattaisi turmella tai hävittää arvokkaita sivistysmuistomerkkejä tai kaupunginosan vanhanaikaisen leiman, voidaan sellainen alue julistaa vanhaksi kaupunginosaksi.
Jos alue on julistettu vanhaksi kaupunginosaksi, voidaan sen asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa poiketa annetuista säännöksistä."
Kuvassa ylälaidassa näkyvä Pyöreä torni oli yksi Viipurin historiallisen tunnelman keskeisistä muistomerkeistä.