Vapaa-aika
Huvit
Asetus luvan myöntämisestä määrätynlaisten huvitusten järjestämiseen ja eräiden automaattilaitteiden pitämiseen annettiin 10. heinäkuuta:
"Karusellin ja ampumateltan pitämiseen taikka posetiivinsoiton tai muun katutai pihasoiton harjoittamiseen antaa luvan paikkakunnan poliisiviranomainen.
Lupaa huvitusta varten valmistetun, maksua vastaan käytettävänä olevan automaatin tai muun sellaisen laitteen pitämiseen on haettava maaherralta. Lupa voidaan antaa vain hyväntekeväisyystai muulle yleishyödylliselle yhdistykselle."
Suomen kauneimmaksi valittiin tänä vuonna Ester Toivonen. Hän edusti seuraavana vuonna Suomea Lontoossa Miss Eurooppa -kisoissa. (video)1
Juhlaja vapaapäivät
Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työoloista vuonna 1919 annetun lain mukaan liikeapulaista ei saanut pitää työssä vapunpäivänä. Työväki oli pitänyt sitä yleensä vapaana juhlaja mielenosoituspäivänä.
Itsenäisyyspäivän ohella vietettiin vakiintuneen käytännön mukaan juhlapäivinä sekä kouluissa vapaapäivinä
- –Runebergin päivää 5. helmikuuta,
- –Kalevalan päivää 28. helmikuuta,
- –Snellmanin päivää 12. toukokuuta,
- –armeijan lippujuhlaa ja vapaussodan päättymispäivää 16. toukokuuta sekä
- –Aleksis Kiven päivää 10. lokakuuta.
Musiikki
Heikki Klemetti kirjoitti Suomen Musiikkilehdessä kansanlauluista. Häntä huolestutti se, että yleisöä näyttivät lähinnä sellaiset
"sävelmät miellyttävän, joissa on eloisa rytmi ja mieluimmin jokin humoristinen sisällys. Näyttää vähän siltä, kuin useat luulisivat kansansävelmän olemukseen kuuluvankin lähinnä jotain hilpeää, jotakin pilkkakompaista."2
Ilmari Krohn puolestaan arvioi jazzia.
"Melodia säkenöi epäiskuisena ja synkooppisena, säestyksen polkiessa yksitoikkoisesti rummuttamalla kaikki iskut hävittäen niiden keskiset hienot suhdevivahteet. Jopa usein saavat niiden lomissa iskuttomatkin sävelet
yhtäläisen tympäisevänä uudistuvan säännöllisen korostuksen. Täten musiikki, toisaalta kiihottavana, toisaalta tylsyttävänä, osuvasti ilmentää sitä alkuvaistojen kainostelematonta havainnollistamista, joka on pohjana sen säestämien tanssien liikehtimiselle."
Dallapé-opisto aloitti toimintansa Heimolassa. Se levitti soittotaitoa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville oppilaille.
Arvi Hänninen tallensi levylle mm. laulut "Yö keitaalla", "Gigolo", "Tamara tanssii", "Tehtaan tyttö" ja "Suurkaupunki kutsuu".
Georg Malmsténin levyillä kuultavia lauluja olivat mm. "Aallokko kutsuu", "Carnilo, mustalaissoittaja", "Leila" ja "Pakolainen".
Teatteri
Radion huvinäytelmät olivat hyvin suosittuja. Niitä seurasi 81 % kuuntelijoista.
Koiton Näyttämöllä esitetyn Hella Wuolijoen "Laki ja järjestys" -näytelmän ensi-illan jälkeen mm. Ajan Suunta -lehti syytti näytelmää kapinahengen lietsomisesta ja vallankumouksellisesta kiihotuksesta vaatien sille esityskieltoa. Esitykset kiellettiinkin, mutta niitä saatiin jatkaa, kun näytelmästä poistettiin muutamia vaarallisiksi tunnistettuja sanoja.3
Jääkiekko eli jäähockey on jäällä pelattava joukkuepeli, joka tuntuvasti eroaa jääpallosta eli bandystä. Jääkiekkoa pelataan jääradalla kahden kuusihenkisen joukkueen kesken, joiden pelaajat luistimilla liikkuen työntävät tai lyövät kovasta, vulkanoidusta kumista tehtyä laattaa koettaen saada sen kuljetetuksi vastapuolueensa maaliin. Maali on edestä avonainen, mutta muuten umpinainen verkkohäkki tarpeellisine kehyspuineen.
Peliajan muodostaa kolme 15 minuutin pituista erää; pelissä mahdollisesti sattuneet keskeytykset lisätään peliaikaan. Voittaja on se joukkue, joka on saavuttanut useamman maalin. Ellei ratkaisua tänä aikana synny, jatketaan peliä enintään kolme 5 + 5 minuutin pituista erää, ja ellei sittenkään ole voittajaa saatu selville, peli on suoritettava uudestaan.
Jääkiekko on kotoisin Kanadasta, säännöstelty 1880-luvulla ja on siellä kansallisurheilu.
Suomeen jääkiekko tuli vuonna 1928. Sitä ovat pitäneet ohjelmassaan mm. Suomen Palloliitto ja Suomen Luistinliitto; nykyään siitä huolehtii sitä varten perustettu Suomen Jääkiekkoliitto.4