Kieliriita
Hallitus antoi 16. tammikuuta uuden yliopistolakiesityksen, jota eduskunta kokoontui käsittelemään ylimääräisille valtiopäiville.
Helsingissä oli 20. tammikuuta suuri mielenosoitus yliopistolakiehdotusta vastaan. Illalla pidettiin vihellyskonsertti mm. opetusministeri Oskari Mantereen asunnon edustalla.
Helsingin yliopistossa alkoi seuraavana päivänä suomenkielisten ylioppilaiden luentolakko, joka laajeni miltei täydelliseksi opintolakoksi. Perustuslakivaliokunnan mietinnön käsittely alkoi 23. tammikuuta eduskunnassa.Noin 2.000 ylioppilasta matkusti seuraavana päivän maaseudulle järjestämään toimintaa hallituksen ehdotusta vastaan. Noin 600 paikkakunnalla järjestettiin 27. tammikuuta suomalaisuuskokouksia.
Suomenkieliset porvarilliset kansanedustajat päättivät estää lakiehdotuksen läpimenon jatkamalla puheenvuorojen pitämistä yhtä mittaa 28. päivään.
Valtiopäivät määrättiin seuraavana päivänä lopetettaviksi, koska ne eivät olleet ehtineet lopullisesti ratkaista niiden käsiteltäviksi jätettyjä asioita.
Vuoden 1922 kielilakiin tehtiin 5. huhtikuuta eräitä pienehköjä muutoksia, mutta Helsingin yliopiston kielikysymys jäi ratkaisematta.
Snellmanin patsaalla järjestettiin mielenosoitus Helsingin yliopiston "suomalaistamisen" puolesta.
KUVASSA: Noin 650 suomalaisuuskokouksien edustajaa kokoontui 2. helmikuuta Helsingissä.