Rautaa ja pellavaa

Alexander Lauréuksen kuvaama sepänpaja oli jokaisessa kaupungissa, mutta ei jokaisessa pitäjässä. Rautaesineitä oli vähän käytössä. Yleisimpiä olivat kirveet, sirpit, viikatteet, akselit, hevosenkengät ja sahanterät. A. Lauréus, Ratsastaja pajan luona. Museovirasto valok. 174338.
Hallitus pyrki edistämään pellavanviljelyä ja kankaankudontaa. Tästä kiinnostuneet saattoivat saada valtiolta avustusta, jota sai hakea Suomen talousseuralta.1
Englantilainen Lionel Lukin hankki 28. marraskuuta itselleen valtausoikeuden Pitkärannan vuorikaivokseen Impilahdella, Laatokan koillisrannalla. Alueelta oli löytynyt hyvä rautamalmiesiintymä. Varsinainen kaivostoiminta sai kuitenkin vielä odottaa. Malmia nostettiin järvien pohjasta, mutta se oli heikkolaatuista ja työlästä saada.