Kansaneläkelaki
Kansaneläkelaki annettiin 31. toukokuuta ja se astui voimaan 1.1.1939. Lain tarkoituksena oli turvata jokainen Suomessa asuva työkykyinen henkilö vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta:
"Sitä varten on jokainen Suomessa asuva työkykyinen henkilö vakuutettu sen kalenterivuoden alusta, joka lähinnä seuraa hänen täytettyään kahdeksantoista vuotta.
Laki ei kuitenkaan koske henkilöä, joka lain voimaan tullessa on täyttänyt viisikymmentäviisi vuotta, eikä henkilöä, joka vasta sanotun iän saavutettuaan on muuttanut Suomeen asumaan."
Lain mukaan myönnettävät eläkkeet olivat:
- – työkyvyttömyyseläke;
- – vanhuuseläke; sekä
- – työkyvyttömyysja vanhuuseläkkeeseen liittyvä lisäeläke.