Peruna
Perunan viljelyn edistämisestä annettiin Kuning:sen Maj:tin Armollinen Julistus, Yhteisexi ylöskehoituxexi Potatein eli Maa Perunain kasvattamista enendämään Suuren-Ruhtinan Maasa Suomesa.
Suomen Talousseura sai 20. kesäkuuta kuninkaalta 1.000 riksin vuosittaisen apurahan 10 vuodeksi perunanviljelyn edistämiseen.
Hallitus pyrki edistämään perunanviljelyä jakamalla siemenperunaa ilmaiseksi. Se aloitti siemenperunan jakelun hädänalaisille alueille kolme vuotta sitten. Valtion perunoita saivat tuhannet viljelijät.
Perunaa viljeltiin Suomessa ensi kerran 1720-luvulla, laajemmin 1730-luvulla, jolloin Fagervikin ruukin saksalaiset sepät toivat kasvin mukanaan Saksasta. Pommerin sodassa olleet suomalaiset toivat perunoita vuonna 1763, jolloin se alkoi levitä tavallisen kansan keskuuteen.
Vuosisadan vaihteessa perunanviljelys levisi nopeasti ja helpotti ihmisten toimeentuloa.
Peruna ei ole yhtä arka kosteudelle ja kylmälle kuin ruis. Perunan tärkein ravintoaine on tärkkelys, josta saa paljon energiaa. Sen sijaan siinä ei ole valkuaista, joten pelkkä perunan syöminen johti aliravitsemukseen.1