Rintamakirjeitä
Lomalla kotona käydessään 21-vuotias vänrikki tutustui 19-vuotiaaseen neitoseen, jolle lähettämissään kirjeissä hän kuvaili myös korsun arkea.
"16.11.
... Kuuntelin juuri äsken Shakespearen näytelmän "Henrik IV". Ja täytyypä sanoa, että sen herran näytelmät ovat yleensä mainioita. Hänen huumorinsa on, huolimatta keskiaikaisesta synnystään, mitä sattuvinta ja ajankohtaisinta, aina ja iankaikkisesti. Sen miehen on täytynyt olla nero.Rintaman vakiinnuttua oli rakentamistoiminta vilkasta. Kuva: Museovirasto, 30.1.-85.
Vaikka itse asiassa on ihmeellistä se, että me täällä voimme kuulla sellaista ja kuulla kaikkea muutakin mukavaa radiostamme.
Et voi kuvitella miten paljon radio merkitsee meikäläisten elämässä. Sellainen täytyisi vain saada joka korsuun.
Se on hyvän mielialan pysyttämisessä ainakin yhtä tärkeä kuin hyvä ruoka.
Ja hyvään ruokaankin voi kyllästyä, mutta radioon ei täällä voi kyllästyä.
Mieluummin omistan täällä radion kuin siellä kaupungin..."
–
Myöhemmin:
–
"7.12.
Minullakin on nyt oma pieni nurkkaus pikkupeteineen ja yöpöytineen...1
... Uusi korsumme, jota lähes kaksi kuukautta olemme rakentaneet, valmistui viimeinkin ja viime viikon lopulla muutimme tänne. Ja totisesti on tämä loistolaitos.
Koko tuon kahden kuukauden ajan olemme käyttäneet kaikki vapaaaikamme tämän hyväksi ja nyt viimeinkin saamme nauttia työmme tuloksista.
Kaiken olemme ennakolta piirtäneet ja suunnitelleet, ja monet kätevät miehemme ovat tehneet suunnitelmista totta.
Ja nyt kun viimeinkin istun täällä korsun perällä ja katselen saavutustamme, niin tuntuupa tosi hyvältä.
On totisesti mukava nähdä kerrankin korsussa tilaa, nähdä n.s. syöksylaverien sijalla oikein sängyn näköisiä kapineita, savuavan kaminan sijasta muurattu hella, sahapukkimaisen pöydän edestä luja nelijalkainen sellainen penkkeineen ja paljon muutakin mukavaa."