Välirauhansopimus
Suomen päätettyä rauhanneuvotteluiden aloittamisesta sovittiin, että vihollisuudet lopetetaan 4. syyskuuta. Suomen valtuuskunta matkusti Moskovaan 7. syyskuuta, mutta ensimmäinen virallinen rauhanneuvottelu pidettiin 14. syyskuuta.
Ylipäällikön päiväkäsky No. 136, Antti Kuusterän hallussa.
- Suomi luovutti Petsamon alueen Neuvostoliitolle.
- Hangon sijasta Suomi vuokrasi Porkkalan alueen Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi 50 vuodeksi.
- Etelä- ja Lounais-Suomen lentokenttiä sekä kauppalaivasto oli luovutettava tilapäisesti liittoutuneiden valtojen käyttöön.
- Saksalaiset joukot oli riisuttava aseista ja luovutettava sotavankeina Neuvostoliitolle.
- Suomen armeija oli palautettava rauhan ajan vahvuuteen kahden ja puolen kuukauden kuluessa.
- Suomen oli pidätettävä ja tuomittava sotarikoksista syytteeseen asetettavat henkilöt.
- Suomen oli maksettava Neuvostoliitolle sotakorvauksia 300 miljoonan dollarin arvosta kuuden vuoden kuluessa.
Välirauhansopimuksen ehtojen täyttämiseksi 23. syyskuuta lakkautettiin noin 400 yhteisöä, muiden muassa Akateeminen Karjala-Seura ja Isänmaallinen Kansanliike.
Välirauhansopimuksen edellyttämän liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Zhdanov saapui Helsinkiin 5. lokakuuta. Hän asettui asumaan entiseen Viron lähetystötaloon. Valvontakomission brittiläiset jäsenet saapuivat Helsinkiin 18. lokakuuta. He asettuivat asumaan hotelli Seurahuoneeseen.
Zhdanov ilmoitti 30. lokakuuta, että "suojeluskunta, ollen hitleriläis(fascistis-) tyyppinen sotilaallinen ja poliittinen järjestö", oli välirauhansopimuksen mukaan hajoitettava.
Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin 7. marraskuuta. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin 23. marraskuuta. Järjestöön kuului tuolloin yli 200.000 naista.
Välirauhansopimuksen mukaiseen määräpäivään 5. joulukuuta mennessä Suomen armeijasta kotiutettiin yli 450.000 miestä. Kotiuttamisen jälkeen armeijassa oli vajaat 37.000 miestä, kantahenkilökunta ja nuoret asevelvolliset, joiden tehtäväksi jäi saksalaisten karkoittaminen Lapista.
Poliittisten järjestöjen lakkauttamisen ohella myös poliittisesti arveluttavia kirjoja poistettiin kirjastoista ja kirjakaupoista. Suomen kustannusyhdistys lähetti kirjakaupoille kaksi kirjettä, joissa kehotettiin poistamaan noin kolmesataa kirjaa. Näihin kuuluivat mm. Adolf Hitlerin "Taisteluni", Pekka Peitsen pakinat ja Armas J. Pullan humoristiset teokset.