Alueluovutukset

Välirauhansopimuksella Neuvostoliitolle luovutetut alueet olivat noin 12 % Suomen pinta-alasta. Suomi oli vuoden 1940 Moskovan rauhansopimuksella menettänyt suuren osan sitä Viipurin lääniä, joka oli liitetty suuriruhtinaskuntaan vuonna 1811, sekä alueita Sallasta ja Kuusamosta.

Jatkosodassa Suomi valloitti nämä alueet takaisin, mutta menetti ne jälleen välirauhansopimuksella, jolla menetettiin myös vuonna 1920 Tarton rauhansopimuksella Suomeen liitetty Petsamon alue. Alueluovutuksissa Suomi menetti mm. kuusi luonnonsuojelualuetta.

Alueluovutukset merkitsivät liikenteelle suuria ongelmia, sillä uusi raja katkaisi niin Saimaan kanavan kuin useita tärkeitä rautatieyhteyksiäkin.

Jatkosodassa Suomi oli miehittäjänä hallinnut kolmen vuoden ajan Laatokan pohjoispuolella Vienan Karjalassa ja Aunuksessa suuria alueita, jotka välirauhansopimuksella palautuivat osaksi Neuvostoliittoa. Äänislinnasta tuli jälleen Petroskoi.

Porkkalan alueen vuokraaminen Neuvostoliitolle 50 vuodeksi hankaloitti myös liikennettä, sillä Helsingistä länteen johtava rautatie kulki alueen kautta. Vuokrattuun alueeseen kuului osia Degerbyn, Kirkkonummen ja Siuntion kunnista.