Asekätkentä
Viime vuoden loka- ja marraskuussa armeijan kotiuttamisen ja Lapin sodan yhteydessä toteutettiin salainen aseiden ja muiden varusteiden hajavarastoiminen, josta osa paljastui hyvin pian.
Asekätköjen selvittämiseksi asetettiin alkuvuodesta armeijan sisäinen tutkintaelin, jonka työ ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Hallituksessa suunniteltiin toukokuussa parinkymmenen asekätkennästä vastuussa olleen upseerin pidättämistä.
Valvontakomissio ilmoitti 3. kesäkuuta, että salaisia asevarastoja pidettiin liittoutuneita vastaan kohdistuneina vihamielisinä tekoina, jotka "kiistämättä uhkaavat Suomen sisäistä rauhaa ja laillista demokraattista valtiosääntöä".
Puolustusvoimain komentaja A.E. Heinrichs joutui jättämään eroanomuksen ja kenraaliluutnantti A.F. Airo pidätettiin.
Kansandemokraattinen sisäministeri Yrjö Leino esitti 4. heinäkuuta eduskunnalle tiedonannon löydetyistä asekätköistä. Leinon mukaan Suomessa oli valmisteltu "suoranaista aseellista taantumuksellista väkivaltayritystä", jonka valmisteluihin olivat osallistuneet korkea-arvoiset sotilashenkilöt.
Asekätkennän toimeenpanosta vastanneet upseerit pidätettiin seuraavana päivänä.1