Muita aiheita...
Kirjallisuus
Tänä vuonna julkaistiin Gunnar Björlingin "Ord och att ej annat", Pentti Haanpään "Yhdeksän miehen saappaat", Aino Kallaksen "Polttoroviolla", Eila Kivikk'ahon "Viuhkalaulu", P. Mustapään "Jäähyväiset Arkadialle", Toivo Pekkasen "Elämän ja kuoleman pidot", F.E. Sillanpään "Ihmiselon ihanuus ja kurjuus" ja Arvo Turtiaisen "Laulu kiven ja raudan ympyrästä".
Esikoiskirjoina julkaistiin Tove Janssonin "Småtrollen och den stora översvämningen", Oscar Parlandin "Förvandlingar" ja Kullervo Rainion "Nurkkapöydässä".1
Mika Waltarin "Sinuhe" tuli myyntiin 12. marraskuuta. Ensimmäinen 12.000 kappaleen painos myytiin nopeasti loppuun.
Iiris Uurto ei saanut yleisinhimillisesti sotaa arvostelleita näytelmiään esitetyiksi Suomen Kansallisteatterissa. Näytelmät ilmestyivät kokoelmana "Suomalainen kohtalonäytelmä".
Ensimmäinen Pro Finlandia -mitali myönnettiin teatterinjohtaja Mia Backmanille.
Etunimet
Etunimilaki säädettiin 20. joulukuuta. Lain mukaan etunimiä sai olla vähintään yksi ja enintään kolme.
Amerikan uutisia
Kesäkuussa Suomessa alkoi ilmestyä yhdysvaltalaisen Reader's Digestin suomenkielinen versio "Valitut Palat". "Tuulahduksen suuresta maailmasta" tuova lehti oli heti menestys, ensimmäisen numeron 50.000 kappaleen painos myytiin loppuun.
Yhdysvalloista saapui Suomeen heinäkuun loppupäivinä noin 400 kiloa postia. Varhaisimmat kirjeistä oli postitettu helmikuussa. Ilmapostikirjeet kulkivat luonnollisesti paljon nopeammin.
Autotehtailija Henry Ford sai Helsinkiin nimikkokadun Oy Ford Ab:n esityksestä.2
Keräys radioiden hankkimiseksi siirtoväelle edistyi hyvin.
Radion uutta ohjelmatarjontaa edustivat "Outsiderin" kirjoittamat "Kalle Kustaa Korkin seikkailut".
Musiikki
Sodan tuhot koskettivat sivullisiakin – Georg Malmsténin "Mikkihiiri"-levyjen matriisit tuhoutuivat Berliinin pommituksissa.
"Mitä on atoomienergia? Sitä emme tiedä, mutta energia, se purkaantuu Tampereen Konttoristiyhdistyksen ohjelmallisessa kuukausikokouksessa 18. elokuuta. Yksinäiset, huomioikaa yhteispöytä!"
Olavi Virta lauloi varmaankin konttoristeille tänä vuonna levyttämänsä venäläisvalssin "Ole armollinen".
Yksi vuoden suosituimmista lauluista oli A. Aimon esittämä valssi "Aamu Airistolla". Airiston lomaparatiisi avattiin matkailijoille neljä vuotta sitten.
Suureen suosioon nousi myös Henry Theel, joka lauloi tangot "Liljankukka" ja "Hiljaa soivat balalaikat". Pidetyimpiä iskelmiä olivat lisäksi jenkka "Erokirje heilille", foxtrot "Pieni polku" sekä valssit "Ilta skanssissa" ja "Sulle kauneimman lauluni laulan".3
Venäjän kulttuuri
Valssien lisäksi venäläinen kulttuuri teki muutoinkin jälleen tuloaan, eikä pelkästään kulttuurivaltuuskuntien muodossa.
Tampereella esitettiin alkuvuodesta mm. elokuvaa Lenin lokakuussa ja Helsingin yliopistoon oltiin jälleen perustamassa venäjän kielen ja kirjallisuuden professuuria.
Naishurmuri
Suomalainen naisten hurmaaja Ruben Oskar Auervaara pidätettiin joulun alla Göteborgissa. Hänet vietiin Tukholmaan tutkittavaksi laajojen petostensa vuoksi, jotka koskivat rahoja, pankkikirjoja ja – naisten sydämiä. Mika Waltari kirjoitti Auervaaran seikkailujen pohjalta näytelmän "Gabriel, tule takaisin".
Muuta
Äidinkielen aineiden kirjoittajilla oli syksyn ylioppilaskirjoituksissa monipuolinen aihevalikoima.
Omakotirakentajalla ei ollut vapaaajan ongelmia.