Muita aiheita...
Presidentti Mannerheim palasi 2. tammikuuta Portugaliin ulottuneelta virkistysmatkaltaan. Hänen terveydentilansa tutkimukset jatkuivat Punaisen Ristin sairaalassa.
Mannerheim jätti 4. maaliskuuta eroilmoituksensa.
Valitsijamiesvaalien pitämisen sijasta annettiin laki presidentin valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Eduskunta valitsi 9. maaliskuuta pääministeri J.K. Paasikiven tasavallan presidentiksi.Paasikivi sai äänestyksessä 159 ääntä, Ståhlberg 14 ääntä ja yhdessätoista lipussa ei ollut mitään nimeä.
Presidentti Paasikivi antoi hallituksen muodostamisen maalaisliiton Urho Kekkoselle, mutta kansandemokraatit eivät hyväksyneet Kekkosta pääministeriksi.
Paasikivi nimitti 26. maaliskuuta kansandemokraatti Mauno Pekkalan johtaman hallituksen, joka rakentui suurimmalta osalta maalaisliiton, SDP:n ja SKDL:n varaan.
Pääministeri Pekkalan johtama valtuuskunta lähti 13. elokuuta Pariisin rauhankonferenssiin, jossa se yritti saada Neuvostoliiton muuttamaan välirauhanehtoja. Rauhansopimusluonnos hyväksyttiin Pariisissa 14. lokakuuta, mutta sitä ei vielä allekirjoitettu.
Valtioneuvosto järjesti Messuhallissa 6. joulukuuta itsenäisyysjuhlan. Ulkoministeri Carl Enckell lausui tervehdyspuheessaan mm., että:
"Suomen kansa toivoo vakaasti voivansa osallistua Yhdistyneitten Kansakuntien jäsenenä ja tämän maailmanjärjestön hengessä työhön ihmiskunnan menestykseksi."
Liittoutuneiden valvontakomissio aloitti 30. joulukuuta Helsingin lentoaseman luovuttamisen Suomen viranomaisten käyttöön. Käytännöllisistä syistä johtuen kestäisi aikansa, ennen kuin Malmi olisi jälleen sekä kotimaisen että ulkomaisen lentoliikenteen päätukikohta.
Työväen urheiluliiton liittojuhlien johdosta julkaistu postimerkki oli ensimmäinen työväenliikkeelle omistettu postimerkki.