Palkat
Vuoden alussa oli erityisiä paineita nostaa valtion ja kuntien viranhaltijoiden palkkoja. Valtion viranhaltijoiden palkkojen korotuksiin laskettiin tarvittavan lähes kolme miljardia markkaa.
Lihatuotteiden vapauttaminen säännöstelystä maaliskuussa ja sitä seurannut elinkustannusten nousu lisäsivät paineita kaikkien alojen palkkojen korottamiseen.
Toukokuussa myönnetty huomattava markkamääräinen yleiskorotus ei riittänyt, mikä johti voimakkaimpaan sodanjälkeiseen lakkovyöryyn.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö uhkasi syyskuussa panna toimeen yleislakon, ellei palkkoja korotettaisi.
Hallitus hyväksyi 26. syyskuuta työnantajien ja työntekijöiden välisen sopimuksen, jonka seurauksena SAK perui yleislakon.
Palkkoja korotettiin noin kymmenen prosenttia ja ne sidottiin elinkustannusindeksiin.
Yksityisillä aloilla saatujen palkankorotusten jälkeen myös noin 50.000 virkamiestä oli marraskuussa lakossa pari päivää.
Opettajien ja muiden virkamiesten lakko oli suurin "valkokaulustyöläisten" järjestämä työtaistelu Suomessa.1