Kemin lakko
Kemi Oy:n Pajusaaren tehtailla alkoi 1. heinäkuuta lakko, kun yhtiö oli alentanut eräiden työntekijäryhmien palkkoja työehtosopimuksen tasolle eli noin kolmanneksella.Lakko laajeni heinäkuun puolivälissä koko yhtiöön ja Kemijoen erottelutyömaalle sekä Kemin satamaan.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö kielsi 16. elokuuta lakon jatkamisen ja julisti työpaikat avoimiksi, jonka seurauksena työt Kemijoen erottelutyömaalla käynnistyivät seuraavana päivänä.
Lapin lääninhallitus kielsi 18. elokuuta kaikki väenkokoukset Kemissä. Samana päivänä lähti noin 2.000 lakkolaista kulkueena jokisuulle estääkseen töiden jatkamisen. Vastassa oli kyynelkaasulla ja konepistooleilla varustettu poliisiketju, jolla oli lupa käyttää voimatoimia.
Lakkolaisten kulkue ei noudattanut pysähtymiskehotuksia, jolloin poliisit aloittivat ampumisen. Kaksi työläistä sai sekasorrossa surmansa.
Samaan aikaan olivat lakossa maanlaajuisesti rakennustyöläiset, satama-, uitto- ja metsätyöläiset sekä monilla paikoin metallityöläiset.
SAK erotti lakkoilevat liitot jäsenyydestään 24. elokuuta, jonka jälkeen lakot alkoivat murtua. Lakkojen päätyttyä SAK hyväksyi erotetuista liitoista muut jälleen jäsenikseen, mutta kuljetustyöläisten sekä metsä- ja uittotyöväen liitot jätettiin keskusjärjestön ulkopuolelle.
Pääministeri K.A. Fagerholm selosti 11. syyskuuta tapahtumia radion välityksellä. Kemin lakkoon osallistuneista 127 sai syytteen kapinasta. (ääni )1