Kiina
Suomi solmi 13. tammikuuta diplomaattisuhteet Kiinan kanssa.
Maotsetungin johtamien kommunistien ja Tshiangkaishekin väliset neuvottelut yhteisen hallituksen aikaansaamisesta katkesivat vuoden 1946 lopussa, minkä jälkeen alkoi avoin taistelu. Amerikkalaisten Tshiangkaishekille antamasta raha- ja aseavusta huolimatta kommunisteilla on ollut sotatoimissa ratkaiseva menestys.
Saatuaan Mantshurian haltuunsa vuonna 1948 he ovat hyökänneet varsinaiseen Kiinaan, valloittaneet Nankingin ja Shanghain sekä Kantonin, niin että kansallisten hallussa oli vuoden alussa vain Formosa. Maotsetung julisti viime vuoden syyskuussa kansantasavallan perustetuksi, ja hänestä tuli sen pääministeri. Kiinan kommunistit ottivat toukokuun alussa haltuunsa Hainanin saaren, joka hallitsee Tonkinin lahtea. Hainan on sen saariketjun toinen pää, josta kommunistit voivat helposti kuljettaa aseita, sotakalustoa ja mahdollisesti joukkoja Indokiinan mantereelle, jos he päättävät ryhtyä tehokkaasti auttamaan kommunistimielistä Vietminh-liikkeen johtajaa Ho Tshi Minhiä.
Asioista hyvin perillä olevissa ranskalaisissa piireissä kerrotaan, että jollei Ranska saa pikaista ja riittävää apua Yhdysvalloista Indokiinan puolustamiseen kommunistien hyökkäystä vastaan, saattaa käydä niin, että tästä strategisesti tärkeästä alueesta on luovuttava.1