Palkat
Valtioneuvosto määräsi 5. tammikuuta aikapalkat korotettaviksi 7,5 %:lla ohjepalkoista kumoten vuonna 1947 annetun palkkasäännöstelypäätöksen. Hinta- ja palkkaneuvosto myönsi 1. helmikuuta yleisen 7,5 %:n kuoppakorotuksen maataloustyöntekijöiden palkkoihin.
Valtion laivoissa ja jäänsärkijöissä alkoi lakko 30. maaliskuuta. Kauppamerenkulun alalla saatiin 4. huhtikuuta aikaan sopimus, jolla palkkoja korotettiin 12 %:lla.
SAK ilmoitti 3. toukokuuta, että yleislakko alkaa 8. toukokuuta, ellei palkkakysymyksessä päästä tyydyttävään ratkaisuun.Veturimiesten lakko alkoi samana päivänä, ja valtioneuvosto määräsi asevelvollisuuslain alaiset 40-vuotiaat ja sitä nuoremmat veturimiehet virantoimitukseen ylimääräisistä kertausharjoituksista annetun lain nojalla. Vastavetona veturimiehet laajensivat lakon koskemaan myös elintarvikekuljetuksia. Hallitus perui 6. toukokuuta päätöksensä kutsua veturimiehet kertausharjoituksiin.
Hallitus antoi 8. toukokuuta esityksen valtion viran- ja toimenhaltijain palkkauksen uudelleen järjestämisestä, ja veturimiehet lopettivat lakkonsa.
SAK ja STK pääsivät samana päivänä Fagerholmin välityksellä väliaikaiseen sopimukseen tuntiansioiden korottamisesta 15 %:lla. STK ja SAK allekirjoittivat 3. kesäkuuta suosituksen sopimuksen soveltamisesta.
Hallitus antoi 29. heinäkuuta päätöksen hintasulusta.
Sähköalan lakko alkoi 17. elokuuta.
SAK torjui 26. elokuuta hallituksen esityksen linnarauhasta, jolla palkat olisi jäädytetty.
Raskaan metalliteollisuuden lakko alkoi seuraavana päivänä. Puolustusvoimien teollisuuslaitokset yhtyivät lakkoon 29. elokuuta.
Hissi- ja puhelinalalla sekä kevyessä metalliteollisuudessa alkoi lakko 31. elokuuta.
Lakko mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa alkoi 8. syyskuuta.
Farmaseuttilakon alkaminen kiellettiin 21. syyskuuta valtalain nojalla.
Hallitus teki 28. syyskuuta päätöksen indeksipisteiden ostamisesta, mikä tarkoitti elinkustannusindeksin pitämistä keinotekoisesti alhaisena, jotta indeksin korotukset eivät vaikuttaisi palkkoja korottavasti.
Lihanjalostusalan lakko alkoi 2. lokakuuta.
SAK antoi 7. lokakuuta varoituksen yleislakosta. Ministeri Teuvo Auran johtama toimikunta asetettiin 12. lokakuuta selvittämään lakkotilannetta. SAK hyväksyi 18. lokakuuta Auran toimikunnan ehdotuksen ja yleislakkouhka raukesi.
Metalliteollisuuden työntekijät päättivät 30. lokakuuta lopettaa lakkonsa.