Elokuvat
Elokuva-Aitassa kirjoitettiin dokumentaarielokuvista.
"On paljon ihmisiä, jotka eivät välitä kokoillan elokuvista laisinkaan, mikäli ne ovat tavallisia rakkaus- ja ajanvietetarinoita. He katsovat mieluummin lyhytkuvia tai kokoillan elokuvia maailman tapahtumista; he ovat dokumentaarielokuvien, opetuselokuvien ja uutiskatsausten ystäviä."
Näytelmäelokuvat
Jussit jaettiin Toivo Särkälle ohjauksesta ja Eeva-Kaarina Volaselle naispääosasta elokuvassa "Katupeilin takana" sekä Tauno Palolle miespääosasta elokuvassa "Härmästä poikia kymmenen".
Uudessa Suomessa kirjoitettiin elokuvasta Ratavartijan kaunis Inkeri, että "Helena Kara saavuttaa Inkerin osassa kauniin voiton ja hän saa siitä irti kaiken, mitä siitä yleensä voi saada". (video)1
Aamulehdessä huomautettiin elokuvasta Orpopojan valssi, että
"Tannerin elämästä olisi saanut paljon kiinteämmän ja sisällökkäämmän elokuvan, sillä tämän iloisen laulajapojan kohtaloonhan sisältyi myös runsaasti tragiikkaa: hän kuoli keuhkotaudin murtamana".
Työkansan Sanomien mukaan elokuva Professori Masa heijasti työnantajien näkemyksiä, joiden mukaan lakkoilu oli "epäisänmaallista, mutta sen sijaan palkkojen alentaminen ja ylihintojen kiskominen on vain rehellistä liiketoimintaa".
Ulkomaisista Suomessa ensiesityksinä nähdyistä elokuvista olivat suosituimpia Charles Chaplinin Diktaattori ja Ritari Siniparta, Walt Disneyn Fantasia, Alfred Hitchcockin Köysi, Elia Kazanin Veren perintö, Fritz Langin Nainen ikkunassa, Nicholas Rayn Tuomion tie ja Carol Reedin Kolmas mies.
Yhdysvaltalainen lehtimies Mr. Wilson käväisi Helsingissä etsimässä Suomen "Ingrid Bergmania", mutta ei löytänyt tätä, koska "kaikki ovat elokuussa maalla".2