Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Muita aiheita... :: 1950 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Muita aiheita...

Elannon itsepalvelumyymälä. Kuva: Museovirasto, neg. 156061.

Elannon itsepalvelumyymälä. Kuva: Museovirasto, neg. 156061.

Kalle Kultala: Pyynikki. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo, KK 9911.

Kalle Kultala: Pyynikki. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo, KK 9911.

Suora puhelinyhteys Helsingistä Lontooseen avattiin 20. maaliskuuta.

Kauppakorkeakoulun uusi rakennus vihittiin 2. huhtikuuta käyttöön Helsingissä.

Alvar Aallon suunnittelema Säynätsalon kunnantalo valmistui.

Aalto piti keväällä näyttelyn Pariisissa ja hänet kutsuttiin 13. heinäkuuta Englannin kuninkaallisen taidekollegion Royal College of Artin kunniajäseneksi.1

ASLA-stipendien turvin Yhdysvaltoihin matkustivat 24. huhtikuuta ensimmäiset 17 suomalaista suorittamaan jatko-opintojaan.

Elanto avasi Helsingissä ensimmäisen itsepalvelumyymälän.

Helsingissä avattiin Linnanmäen huvipuisto, jonka kansainvälisenä tähtivieraana esiintyi elokuussa lauluyhtye The Delta Rhythm Boys.

Musiikki

Kansainvälisiä rytmejä oli kuultavissa myös suomalaisten esittäminä: Georg Malmsténin "Kohtalokas samba" sekä Henry Theelin "C'est si bon", "Kulkurin samba", "Miami-rumba" ja "Mona Lisa".

Reino Helismaa laati viime vuoden kohutusta tapahtumasta laulun, jossa "itse Frenckell Sylvialle Helsinkiä näytti, etiketin vaatimukset näin hän tarkoin täytti".

Kauko Käyhkö liikkui kansallisemmilla linjoilla laulussa "Kalastaja-Eemelin valssi". Tapio Rautavaaran esittämä uusin laulu oli nimeltään "Kulkuri ja joutsen".

Kahvistaan kuuluisa Oy Gustav Paulig Ab valitsi mainontaansa varten "Paulatytön", joka oli "nuori, kaunis ja esiintymiskykyinen perheenemäntätyyppi".

Suomessa eivät perheenemännät vielä pukeutuneet silkkivaatteisiin, mutta niitä voi ihailla kuitenkin uutiskatsauksissa. New Yorkista kerrottiin, että "myös erilaisten loma- ja urheiluasusteiden raaka-aineena on silkki käynyt yhä yleisemmäksi, koska se auringon valossa saa kauniin vivahduksensa".2

Pyynikin laululava paloi juhannuspäivänä.

Tervatut rutikuivat puurakenteet aikaansaivat erittäin vahvan mustan savupilven, joka joksikin aikaa peitti koko Pyynikin näköalan. Puolessa tunnissa tuli oli tehnyt selvän kauniista laululavasta, joka oli suurin maassamme.

Pyynikin laululava rakennettiin alkuaan vuonna 1934 Tampereella pidettyjä suuria laulujuhlia varten. Vuoden 1941 kesällä pidettäväksi aiottuja vaikkakin sodan vuoksi rauenneita laulujuhlia varten lavaa laajennettiin levittämällä sitä kummastakin päästä. Tämän jälkeen lavalle mahtui 6.000–­-7.000 laulajaa.3

Kuvassa: Pyynikki on kesäisen Tampereen keidas.

  1. Finlandia-Katsaus 127,Suomen elokuva-arkisto.
  2. Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901-1982. Finlandia-Katsaukset 134 ja 139,Suomen elokuva-arkisto.
  3. Uusi Suomi 26.6. 1950.