Kustannuskriisi
Selluloosan maailmanmarkkinahinta alitti teollisuuden antamien tietojen mukaan tuotantokustannukset vuoden alussa. Aikaisemman käytännön mukaisesti ongelmasta olisi päästy toimeenpanemalla devalvaatio. Sitä ei kuitenkaan voitu käyttää, koska se olisi pannut käyntiin täyskompensoivan hintapalkka-automaatin.
Tässä tilanteessa pääministeri Kekkonen päätyi deflaatio-politiikkaan. Hallituksessa K-ohjelman nimen saanut esitys sisälsi 17 kohtaa, mm.:
- –lapsilisän poistaminen ensimmäiseltä lapselta,
- –työnantajien lapsilisämaksun poistaminen,
- tulo-, liikevaihto- ja yhtiöveron alennukset,
- –koron alentaminen,
- 10 %:n palkanalennus
- valtion budjettimenojen leikkaaminen.
Valtiovarainministeri Juho Niukkanen valmisteli valtion budjetin K-ohjelman mukaisesti karsimalla kaikkien pääluokkien menoja 15 prosenttia. Opposition vastustus kaatoi niukkasbudjetin ja tämä taas osaltaan vaikutti siihen, että hallitus maassa vaihtui.