Muita aiheita...
Elokuvat
Suomalainen filmi saavutti tähän asti näkyvimmän voittonsa kansainvälisillä kilpakentillä Erik Blombergin ohjaaman Valkoisen Peuran tullessa palkituksi "parhaana taruaiheisena elokuvana" keväällä Cannes'issa.
Edvin Laine sai Jussin parhaasta ohjauksesta ja Rauni Luoma naispääosasta elokuvassa Niskavuoren Heta.
Aamulehden arvion mukaan elokuvan Pekka Puupää esikuvat olivat "helposti tunnettavat: on lainailtu Majakan ja Perävaunun kommelluksia ja itsensä Charlie Chaplinin tyyliä".
Työkansan Sanomissa kirjoitettiin elokuvasta Maailman kaunein tyttö, jossa Armi Kuusela onnistui "ensikertalaiseksi yllättävän hyvin ja omalla välittömällä luonnollisuudellaan saattaa häpeään useita suomalaisen elokuvan tunnettuja tähtidiivoja".
Ylioppilaslehden kirjoittaja arvosteli elokuvaa Hilja – maitotyttö, jonka pääosassa esiintyi Anneli Sauli. "Suhtautuminen tyttöön ei ole artistinen, ei edes luonnollisen eroottisesti kiinnostunut, vaan mitä ilmeisimmin tirkistelevä, ahmiva, irvokas."1
Ulkomaisista ensi-illoista suosituimpia olivat John Hustonin Afrikan kuningatar, Jean Renoirin Joki, Giuseppe de Santisin Katkeraa riisiä, Gene Kellyn Laulavat sadepisarat, Charles Chaplinin Parrasvalot, Fred Zinnemanin Sheriffi, Josef von Sternbergin Sininen enkeli ja Elia Kazanin Viva Zapata!.
Gregory Peck vieraili tammikuussa Suomessa ja hänen ihailijansa saivat Helsingin liikenteen kaaokseen.
Kirjallisuus
Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen veistämä runoilija Eino Leinon patsas paljastettiin 26. syyskuuta Helsingissä.
Uudesta kirjallisuudestamainittakoon Gunnar Björlingin "Som alla dar", Rabbe Enckellin "Skuggors lysen", Pentti Haanpään "Iisakki Vähäpuheinen", Paavo Haavikon "Tuuliöinä", Aaro Hellaakosken "Huomenna seestyvää", J.A. Hollon "Kohtaamiani", Oscar Parlandin "Den förtrollade vägen" ja Toivo Pekkasen "Lapsuuteni". Esikoiskirjoina ilmestyivät Tuomas Anhavan "Runoja" ja Mauritz Nylundin "Om mörker är allt".
Suomennettuina olivat saatavissa mm. Graham Greenen "Jutun loppu", William Faulknerin "Kun tein kuolemaa", Ernest Hemingwayn "Vanhus ja meri", Herman Hessen "Arosusi", Alberto Moravian "Välinpitämättömät", Stefan Zweigin "Ihmiskunnan tähtihetkiä", Emile Zolan "Nana" ja Mazo de la Rochen "Näkemiin Jalna".2
Viina
Alkoholiliike toi markkinoille "Koskenkorvan viinan", jonka innoittamana Kauko Käyhkö on levytti laulun "Koskenkorvan kuohut".
Autot
Autojen valmistuksessa oli jo kauan ollut havaittavissa kaksi linjaa: amerikkalainen ja eurooppalainen. Eurooppalainen pyrkimys luoda halpa ja luotettava käyttöauto oli synnyttänyt uuden autotyypin, ns. kansanautot, joiden saavuttama suosio oli varsinkin 2. maailmansodan jälkeen kasvanut siinä määrin, että ne– löivät leimansa Suomenkin liikenteessä olevaan autokantaan.
Itä-Saksassa valmistettava Ifa F-9 maksoi noin 384.000 markkaa. Sen teho oli 30 hevosvoimaa ja korkein ajonopeus 100 kilometriä tunnissa.3