Väkijuomat
"Etäisyyksistä johtuva eristyneisyys on Lapissa vähenemässä. Väkijuomamyymälän sijoittuminen alueen harvoihin solmukohtiin vetää mukanaan muuta kaupankäyntiä, mikä vaikeuttaa alueen toisten asutuskeskusten kehitystä. Alkoholinkäyttäjäin omat hankinnat nykyisiltä myymäläpaikkakunnilta merkitsevät keskimäärin lähes kerran kuussa tehtävää edestakaista matkaa. Juopottelu myymäläpaikkakunnalla saa usein vaikeampia muotoja kuin kotipaikalla. Matkoista koituukin siinä määrin kuluja, että nykyinen järjestelmä ylläpitää ammattimaista väkijuomien välittäjäkuntaa. Lisäksi on teknillisten aineiden ja tippojen käyttö levinnyt laajalle.
Alimmalla sosiaalisella tasolla olevat nauttivat suhteellisesti runsaammin suuria määriä viinaa, 1–2 pulloa tai enemmän kerrallaan. He käyttävät myös useammin kiljua, teknillisiä valmisteita ja tippoja.Väkijuomien käyttötilanteita kuvaa ylimpien yhteiskunnallisten kerrosten taipumus nauttia niitä julkisissa tilaisuuksissa ja alimman (metsätyöläisvoittoisen) kerroksen taipumus käyttää niitä yksikseen kotosalla tai kämpällä sekä satunnaisissa tilanteissa."1