Muita aiheita...
Asetus Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan voimaansaattamisesta annettiin 13. tammikuuta. Peruskirja tuli voimaan Suomen kohdalta samana päivänä. Suomen pysyväksi edustajaksi YK:hon nimitettiin 16. tammikuuta suurlähettiläs G.A. Gripenberg. Pohjoismaiden neuvoston työhön Suomi osallistui ensimmäisen kerran, kun sen istuntokausi alkoi 27. tammikuuta Kööpenhaminassa.
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri Nikita Hrushtshev mainitsi helmikuussa puheessaan Suomen puolueettomuuden, mitä pidettiin Suomen kannalta erittäin merkittävänä. Neuvostoliiton presidentti Kliment Voroshilov saapui 21. elokuuta vierailulle Suomeen. Voroshilovin ohjelmaan kuului mm. tutustuminen Tapiolan asuntoalueeseen lähellä Helsinkiä.
Presidentti Kekkonen nimitti 3. maaliskuuta K.-A. Fagerholmin johtaman hallituksen.
Yleislakon päättämissopimus edellytti pidättymistä kaikista kostotoimenpiteistä. Tämän johdosta työnantajat eivät aloittaneet oikeudenkäyntejä lakkolaisia vastaan. Viranomaisten toimesta syytteeseen lakon aikaisista tapahtumista asetettiin 344 henkilöä.1
Rooman kirjallisuuden professori E. Linkomies nimitettiin 21. marraskuuta Helsingin yliopiston rehtoriksi.