Kirjallisuus
Uusia kotimaisia kirjoja olivat Veikko Huovisen "Rauhanpiippu", Viljo Kajavan "Ennen iltapäivää", Matti Kurjensaaren "Suomalainen päiväkirja", Eeva-Liisa Mannerin "Tämä matka", Juha Mannerkorven "Sirkkeli", Lassi Nummen "Taivaan ja maan merkit", Paavo Rintalan "Lakko", Elvi Sinervon "Neidonkaivo" ja Marko Tapion "Aapo Heiskasen viikatetanssi".
Viime vuonna kuolleen Pentti Haanpään jäämistöstä julkaistiin kirjat "Noitaympyrä" ja "Vääpeli Sadon tapaus". Esikoiskokoelmina ilmestyivät Anselm Hollon "Sateiden välillä" ja Pertti Niemisen "Kivikausi".1
Muumilaakson väkeä näyteikkunassa. Kuva: Museovirasto, neg. 11062.
Tove Janssonin luomat hahmot olivat Helsingin lasten ilona tavaratalo Stockmannin ikkunassa. Suomennoksena ilmestyi nyt "Taikurin hattu".
Suomennettuna oli myös luettavissa– Honoré de Balzacin "Pons serkku", Joyce Caryn "Jimson ja valaskala", Niko Kazantzakisin "Vapaus tai kuolema", Halldór Kiljan Laxnessin "Atomiasema", Alistair Macleanin "Saattue Murmanskiin", Thomas Mannin "Elämän uhri", Omar Khaijamin "Viisaan viini", Oscar Parlandin "Lumottu tie", Francoise Saganin "Tervetuloa ikävä" ja John Steinbeckin "Torstai on toivoa täynnä".
Kotikirjasto
"Suomalaisia koteja varten, joissa aikuisten oman lukuharrastuksen tähden tai lasten opin- ja elämäntien tasoittamiseksi pyritään järjestelmällisesti kehittämään kotikirjastoa, on Mitä-Missä-Milloin-toimitus pitkän ajan kuluessa ja asiantuntijoita apunaan käyttäen laatinut yhteenvedon suomalaisesta kotikirjastosta."
Kodin perusteokset ovat:
- – Raamattu,
- – Katekismus,
- – Virsikirja,
- – Kalevala,
- – J.L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat
- Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä.
"Näiden kirjojen valitseminen suomalaisen kodin kirjaston perusteoksiksi tuskin kaipaa selittelyä, niin keskeinen on niiden osuus ollut maamme henkisessä rakennustyössä."2