Muita aiheita...
Arkkitehtuuri
Englannin kuningatar Elisabeth myönsi 7. tammikuuta akateemikko Alvar Aallolle kultaisen arkkitehtimitalin.
Puhelin
Yksityishenkilöiden puhelujen toimitusjärjestyksestä annettiin 13. kesäkuuta uudet määräykset.
Taideteollisuus
Milanon Triennalessa suomalaisista grand prix'llä palkittiin 17. marraskuuta Kaj Frank, Dora Jung, Kyllikki Salmenhaara, Ulla Simberg-Ehrström ja Timo Sarpaneva.
Kirjallisuus
Norjalaisen Agnar Myklen romaani "Laulu punaisesta rubiinista" ilmestyi suomeksi syyskuun lopulla. Kirja oli saatavissa Ruotsissa ja Tanskassa, mutta ei Norjassa, jossa sen myynti oli kielletty. Oikeusministeri luki kirjan, jonka myymättömät kappaleet takavarikoitiin sen jälkeen poliisivoimin suomalaisista kirjakaupoista ja poltettiin. Myös Myklen romaani "Silmukka kuun sirppiin" takavarikoitiin sukupuolimoraalin halventamisen tähden.1
Uutta kotimaista kirjallisuutta oli mm. Veikko Huovisen "Hamsterit", Martti Larnin "Neljäs nikama", Veijo Meren "Manillaköysi" ja Eila Pennasen "Pasianssi".
Suomennoksina oli saatavissa mm. Tove Janssonin "Vaarallinen juhannus", Graham Greenen "Hiljainen amerikkalainen", Françoise Saganin "Muuan hymy" ja Carl Sandburgin "Runoja".
Nuorisokahvila
Helsingissä avattiin 3. lokakuuta Suomen ensimmäinen nuorisokahvila, johon pääsivät vain 15– - 21 vuotiaat. Kahvilassa oli mm. pienoisbiljardi. Aloitteen tekijä oli kaupungin nuorisotyölautakunta.
Musiikki
Suosituimpia iskelmiä tänä vuonna olivat mm. Annikki Tähden "Balladi Olavinlinnasta", Umberto Marcaton "Maruzzella" ja Olavi Virran "Poika varjoiselta kujalta". Olavi Virran muita uusia esityksiä olivat "Banaaninlastaajan laulu", "Rum and coca cola" ja "Delfiinipoika"
Uusia nousevia nimiä olivat Laila Kinnunen laulullaan "Lazzarella" ja Lasse Liemola, joka lauloi "Diivaillen". Metro-tyttöjen ajankohtainen laulu oli "Alla venäläisen kuun", joka levytettiin 21. lokakuuta.2