EFTA

Helsingin Munkkisaaressa sijaitseva höyrymylly oli viljan suurkuluttaja. Kuva: Museovirasto, 21.4.89.1160.
Uusi Suomi kertoi sopimuksen allekirjoittamistapahtumasta:
"Suuren kauppapoliittisen tapahtuman tuntua oli valtioneuvoston juhlahuoneistossa 27. maaliskuuta, jolloin Eftamaiden tänne akkreditoidut diplomaattiset edustajat kokoontuivat hallitustensa nimissä allekirjoittamaan Eftan ja Suomen välisen sopimuksen"
. Sopimuksen tarkoituksena oli vuoteen 1970 mennessä luoda vapaakauppaalue Suomen ja EFTA-maiden kesken poistamalla asteittain tullit ja tuontimäärien rajoitukset. Suomella oli samat velvollisuudet ja oikeudet kuin EFTA-mailla oli toisiinsa nähden. Poikkeuksena olivat kuitenkin eräät pääasiassa Suomen ja Neuvostoliiton kaupasta aiheutuvat polttoaineita, viljaa, sokeria, lannoitteita ja puuvillaa koskevat tuontimäärien rajoitukset sekä muutamat tullien poistamisen aikataulussa tehdyt, Suomen erityiset vaikeudet huomioonottavat hidastukset mm. tekstiilien kohdalla.
Suomen eduskunta hyväksyi 16. toukokuuta EFTA-esitykset sekä niihin liittyvän valtuuslain äänin 146 - –48. Suomen EFA-sopimus (EFTA-Finland Association) tuli voimaan 1. heinäkuuta.1