Rahauudistus
Rahalaki ja laki rahalain voimaansaattamisesta annettiin 30. maaliskuuta. Uusi rahayksikkö, johon Suomi siirtyisi, oli sata kertaa niin suuri kuin nykyinen. Rahayksikön nimenä pysyi perinteinen markka. Yksi uusi markka vastasi sataa nykyistä markkaa ja yksi uusi penni sataa nykyistä penniä.
Markan kotimainen ostoarvo, joka nykyisin oli ainoastaan noin 1/250 markan alkuperäisestä vuoden 1860 arvosta, tulisi vastaamaan noin 2/5 alkuperäisestä eli olemaan suunnilleen sama kuin 1. maailmansodan alkuvuosina. Heti ensi vuoden alussa oli tarkoitus laskea liikkeeseen uuden rahayksikön määräiset setelit ja metallirahat.
Kun markka- ja penni-nimitykset pidettiin sellaisinaan virallisina rahayksikön ja sen jako-osien niminä, tuli uusista rahoista käyttää sekaannusten välttämiseksi nimitystä "nykymarkka" (nmk) ja nykyisin voimassa olevista nimitystä "vanhamarkka" (vmk). Rahanuudistukseen ei sisältynyt nykyisten rahayksikköjen pakollista ja yhtäkkistä muuttamista uusiksi, vaan nykyiset setelit ja metallirahat tulisivat säilymään laillisina maksuvälineinä.
Sekaannusten välttämiseksi sekä uudet setelit että metallirahat pidettäisiin kuva-aiheittensa, värinsä, kokonsa ja muiden ulkoisten ominaisuuksiensa puolesta mahdollisimman samankaltaisina kuin nykyään liikkeessä olleet vastaavan ostoarvon omaavat rahayksiköt. Arvioitiin, että suurin osa nykyisistä seteleistä ja metallirahoista vedettäisiin pois käytöstä jo ensi vuoden kuluessa, joten siirtymäkaudesta tulisi lyhyt.
Rahanuudistukseen ei sisältynyt pakkolainaa, setelinleikkausta, tulojen tai omaisuuden uudelleen jakoa, vaan siinä oikeastaan vain muutettiin mittayksikköä. Uudistuksen ei siis sellaisenaan pitänyt lisätä inflaatiota tai aiheuttaa kenellekään henkilökohtaista tappiota.
Hallitus julisti 21. marraskuuta hintasulun, joka koski noin 50 tavaranimikettä. Päätös tehtiin vuoden vaihteessa tapahtuvan "rahanuudistuksen ylimenovaiheen häiriöttömäksi toteuttamiseksi hintaoloissa" ja hintojen ylöspäin pyöristämisen estämiseksi. Kansainvälinen valuuttarahasto vahvisti 27. marraskuuta Suomen uuden rahayksikön perusarvon, joka oli 0,27771 grammaa puhdasta kultaa markalla.