Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Ydinaseet :: 1963 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Ydinaseet

Ydinaseeton Pohjola

Presidentti Kekkonen esitti 28. toukokuuta Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen perustamista englantilaiselle The Times-lehdelle antamassaan haastattelussa. Kekkonen sanoi, että "mikään Skandinavian valtio ei ole ryhtynyt hankkimaan itselleen ydinaseita eikä mikään niistä halua sijoittaa alueelleen toisille valtioille kuuluvia ydinaseita. Skandinavian maat ovat siten itse asiassa jo muodostaneet ydinasevapaan vyöhykkeen."

Kekkosen mielestä nykyisen tilanteen vahvistaminen ei "edellyttäisi Skandinavian maiden omaksuman politiikan muutosta eikä se myöskään vaarantaisi niiden turvallisuutta. Se ei vaikuttaisi maailman nykyiseen voimatasapainoon."

Kekkonen sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että "julistamalla alueensa ydinaseista vapaaksi vyöhykkeeksi Skandinavian maat lujittaisivat merkittävästi omaa asemaansa. Näin ne säästyisivät täysin siitä spekuloinnista, mitä ydinasestrategian kehittäminen aiheuttaa ja turvaisivat sen, että alue pysyy kansainvälisen jännityksen ulkopuolella."

Muissa Pohjoismaissa ajatus ydinaseettomasta vyöhykkeestä torjuttiin mm. sillä perusteella, että Neuvostoliitto oli haluton liittämään osia omasta alueestaan vyöhykkeen piiriin.

Ydinkoekieltosopimus

Neuvostoliiton, Englannin ja Yhdysvaltain ulkoministerit allekirjoittivat 5. elokuuta Moskovassa ydinkoekieltosopimuksen –­ ensimmäisen idän ja lännen merkittävän sopimuksen sen jälkeen, kun Itävallan valtiosopimus solmittiin vuonna 1955.

Osapuolet sitoutuvat lopettamaan ydinkokeet ilmakehässä, avaruudessa ja veden alla. Kaikki osapuolet ilmaisivat varovaisen toivonsa, että sopimus jälkeenpäin katsottuna osoittautuisi historialliseksi tapahtumaksi ja käännekohdaksi idän ja lännen suhteissa. Yhtäpitävästi kolme ulkoministeriä totesi, että se saattaisi avata tien uusiin konkreettisiin ja jännitystä vähentäviin sopimuksiin.

Tapahtumaa oli todistamassa myös YK:n pääsihteeri U Thant, joka oli allekirjoittajahallitusten kutsusta matkustanut Moskovaan yksinomaan tätä tilaisuutta varten. Allekirjoittajamaat sanoivat kommunikeassa toivovansa, että kaikki valtiot liittyisivät sopimukseen.

Kiinan kansantasavalta, Ranska ja Albania kieltäytyivät allekirjoittamasta sopimusta. Ranska, joka sai oman ydinaseensa kokeilukelpoiseksi vasta pari vuotta sitten, jatkoi oman itsenäisen aseensa kehittämistä vakuuttuneena siitä, että vain oma ydinasevoima olisi varma pelote hyökkääjää vastaan.

Kiina puolestaan katsoi koko koekieltosopimuksen olevan sen aseistautumista vastaan tähdätty salajuoni, joka samalla vaaransi sosialististen maiden strategiset edut. Myös Länsi-Saksa osoitti aluksi epäilyksiä sopimukseen nähden. Tämän perustana oli se seikka, että myös Itä-Saksan hallitus oli ilmoittanut allekirjoittavansa sopimuksen. Länsi-Saksa, jonka ulkopolitiikan kulmakiviä oli olla tunnustamatta Itä-Saksan hallitusta, oli haluton allekirjoittamaan sopimusta, jonka osapuoliin itäinen rajanaapuri kuuluisi.

Yhdysvaltojen ja Englannin vakuutettua, ettei sopimuksen allekirjoittaminen muuttaisi Itä-Saksan diplomaattista asemaa, Bonn hyväksyi sopimuksen. Tahattoman ydinasein käytävän sodan estämiseksi Valkoisen talon ja Kremlin välille avattiin 31. elokuuta suora puhelinyhteys, ns. kuuma linja.