Uudisviljely
Kruunun tavoite oli jo edelliseltä vuosisadalta alkaen ollut viljelyksen ja sitä kautta väestönlisäys. Uuden pellon raivaajille ja suurille perheille annettiin verohelpotuksia. Ruotsin vallan aikaiset lait olivat edelleen voimassa. Niistä ilmoitettiin alamaisille säännöllisesti kirkossa kuulutuksella.Uutta peltolaa saatiin kuivaamalla soita, laskemalla järviä ja raivaamalla metsää. Senaatti myönsi apurahoja varsinkin soiden kuivaamiseen, koska soiden katsottiin olevan syy myös usein toistuviin halloihin. Useimmat uudet tilat syntyivät isonjaon yhteydessä. Kun maat jaettiin kylän talojen kesken, ns. kruunun liikamaista muodostettiin uusia tiloja. Lisäksi talonpoikia rohkaistiin perustamaan torppia.1
Syyskuun viidentenä määrättiin, että uudisviljelijät saisivat, senaatin talousosaston harkinnan mukaan, 20-40 vapaavuotta veroista. Tarkoitus oli saada kasvavalle väestölle lisää viljelysmaata.
- Arvo Soinisen (Vanha maataloutemme) arvion mukaan peltoala lisääntyi Länsi-Suomessa samaa vauhtia kuin väestö, Itä-Suomessa nopeammin, kun kaskea muutettiin pelloksi. Silti maatalouden tuotto Itä-Suomessa ilmeisesti heikkeni ja siirtyminen peltoviljelyyn oli huomattavasti hitaampaa kuin hallitus toivoi.