Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Musiikki :: 1964 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Musiikki

Iskelmiä arkistoon

Kansanrunoustieteen professori Matti Kuusi pyysi syksyllä Fazerilta kaikki siihen mennessä ilmestyneet Toivelauluvihkot, jotka hän halusi tallentaa Kansanrunousarkistoon tutkijoita varten.

Luovutustilaisuudessa oli mukana tuottelias iskelmänikkari Reino Helismaa. Kuusi sanoi arvostavansa Helismaata runoilijana, ja nykyajan iskelmistä hänellä oli se käsitys, että niistä tulisi pikkuhiljaa kansanlauluja.

Suosituimpia iskelmiä olivat mm. Lasse Mårtensonin "Laiskotellen" ja englantilaisen The Animalsin esittämä "House of the Risin' Sun".

Magnetofonin nauhat olivat nykyisin muovia, joka oli päällystetty rautaoksideilla. Aiemmin oli käytetty teräslankaa tai -nauhaa.

Letkajenkkavillitys ei hellittänyt. Suosituin laulu oli Katri-Helenan "Puhelinlangat laulaa" ja mm. sen tahdittamina eri puolilla maata järjestettiin ennätyskokeita siitä, ketkä jaksoivat pisimpään tanssia letkistä.

Tangon osakseen saama innostus oli eräillä seuduilla miltei hysteeristä. Suurimpia kaupunkeja lukuunottamatta tango oli Suomessa ylivoimaisesti suosituin tanssi. Menestystä sai jopa Kari Kuuvan parodinen "Tango Pelargonia". Muita humoristisia levytyksiä olivat Leo Jokelan "G. Pula-aho Pariisissa" sekä Juha Vainion "Paras rautalankayhtye" ja "Jos vain saisin nastahampaani takaisin".

Englantilainen kitaraja lauluyhtye The Beatles antoi oman säväyksensä iskelmämusiikille. Yhtyeellä oli Suomessa seitsemän myyntimenestystä. Ennakkotietojen mukaan yhtyeen piti saapua ensi vuoden keväällä Suomeen.

Beatleseja odotellessa oli tyydyttävä birminghamilaiseen The Renegadesiin, jonka "Cadillac" myi myös hyvin. Kotimainen vastine lauletulle englantilaiselle kitaramusiikille oli Jim & The Beatmakers, joka levytti laulun "My only one".

Amerikkalaista folk-suuntausta Suomessa edusti Finntrio, joka levytti Bob Dylanin laulun "Tuulelta vastauksen saan".1

Iskelmien käyttö koulujen musiikkiopetuksessa jakoi mielipiteitä. Suomalaisen Suomen kirjoittaja arvioi:

"valtavasti paisuneen musiikillisen huviteollisuuden ja mekaanisen äänentoiston johdosta iskelmästä on nyt muodostunut sellainen tekijä ihmisveljiemme ja nimenomaan nuorison elämässä, että musiikkikasvatuksenkin on se tavalla tai toisella huomioon otettava."

Hän ei kuitenkaan suositellut iskelmien käyttöä koulun musiikkiopetuksessa, ellei ollut olemassa "riittäviä opetuksellisia edellytyksiä" niiden käsittelylle "musiikkikasvatuksellisesti myönteisessä hengessä".

Vasemmiston taholla nykyinen kouluopetus nähtiin hyvin synkkänä:

"... nykyisin koulut ovat kulttuuriharrastuksen tappajia, opettajat tavallisesti palkkamurhaajia. Sillä kouluissa vallitsee yhä vanha körttiläisajattelu: ihminen älköön tehkö mitään ilosta, nautintoakin hänen on pidettävä velvollisuutena. Tippa silmässä kärsien sinun on laulusi laulettava ja kirjasi luettava."

Säveltäjä Kari Rydman jaksoi kuitenkin uskoa tulevaisuuteen:

"On täysin mahdollista, että tulevaisuuden musiikkikorkeakouluissa iskelmämusiikin tutkimus yhdistetään kansanmusiikin oppituoliin, ellei se sitten saa omaa, itsenäistä dosentuuria." ((Suomalainen Suomi, 1964.Aikalainen 1 ja 4/1964.))


  1. Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjentaiteilijahakemisto. Juha Lassila: Mitä Suomi soitaa?